Sinisiä ajatuksia, Sinulle!

Ensimmäinen lomaviikko takana ja kaksi edessä. Kummasti sitä pääsee tähän rentoutumisen makuun,vaikka välillä on tuntunut että ois omin luvin lomalla. En ole nääs tottunut lomailuun...

Kaikenlaista pientä ja isompaa olen tehnyt. Mutta myös ollut, nauttinut ja ihmetellyt.
Uuden bannerinkin tein blogiin. Nyt sekin onnistuu 5 minuutissa. Joskus siihen on mennyt päivä...

Kaikenlaista pientä olen suunnitellut myös kuntoilun suhteen,vaikka välillä siinäkin on menty aallon harjalla ja pohjalla.

Callesta on tullut ihan äitin poika,kun olen nyt ollut kotona. Koko ajan komennellaan ja kiehnätään. Ja äitee tottelee. ♡

Tänä viikonloppuna pääsin nauttimaan ystävien seurasta,hyvästä ruoasta ja naurusta.Ajatusten vaihdosta ja kuuntelusta. On rikkaus,että on eri ikäisiä ystäviä. ♡

Ilta huipentui vielä rauhalliseen iltalenkkiin ja kauniisiin maisemiin.
Nyt voi hyvillä mielin aloittaa uuden viikon.

Kauniita ajatuksia Sinulle ja hyvää yötä!










Rocky Road-piirakkaa viikonlopuksi

Nyt on pistetty suut makiaks! 
Innostuin kokeilemaan netistä löytämääni reseptiä Rocky Road-piirakasta.
Tästähän voi tehdä omanlaisia versioita ihan mielikuvituksen rajoissa.

Helppo ja selkeä ohje, ei sulatuksia eikä ylimääräisiä vääntöjä.


Minulla ei ollut kaakaota, joten sen tilalle laitoin vehnäjauhoja. Kerma/maidon korvasin rasvattomalla maidolla ja Flora- "kermalla."
Suklaata oli vain 1 taloussuklaalevy, joten sitä jaoin pohjaan ja päälliseen.

Päälliseen laitoin suklaata, vaahtokarkkeja ja suolapähkinöitä.


Ensimmäinen pala meni hyvin kahvin kanssa, mutta miksi oi miksi! Miksi otin sen toisen palan!?
Hyvää oli, mutta ei enää niin hyvää. 

No, jospa illan tortillat helpottavat sitten oloa.

Herkutellen kohti viikonloppua!♥



Mitäs te olette ajatelleet tehdä?



Päivä Ystävyydelle ♥

Tänään olen kiitollinen ystävistä. 
Pienistä ja isoista.
Nuorista ja vanhoista.
Tänään olen saanut heiltä voimaa, iloa ja yhdessä kuuluvuuden tunnetta.
Olen saanut myöskin auttaa heitä, tukea ja vahvistaa.
Onni on ollut siis molemminpuolinen.

Kuvat kertovat hyvin päivän tarinaa.
Kengät kertovat yhteisestä matkasta.
Lyhty kuvaa valoa ja toivoa.
Ikkuna aukaisee mahdollisuuksia hymyihin ja iloon.


Kukka kertoo uudesta kasvusta. Siitä pienestä ihmisen alusta.
Niin hentoinen, mutta voimakas. 
Vuode rauhallisesta ajasta mitä pystyin tänään monille ystäville antamaan.


Lopussa kiitos seisoo!
Ylväänä ja ylpeänä.
Ojentaen ja ottaen vastaan.


Kaunis kiitos ihanille ystäville, jotka kuljitte tämän päivän kanssani! ♥

Unelmia ja toimistohommia


Hei taas Ihanuudet!

Täällä on emäntä painanut menemään hikihatussa koko päivän ja jälkikin on sen mukaista.
Vihdoin! Onhan toki montakin kaappia ja paikkaa vielä vailla laittajaansa, mutta suurinpiirtein joka huoneen ilme on näyttämisen arvoinen.

Minua on pitkään jo ärsyttänyt meidän talon toinen pää eli kodinhoitohuone/televisiohuone/kylpyhuone. Ei niinkään niiden olemassaolon vuoksi vaan siisteyden... Tällä kertaa päätin aloittaa siivouksen ihan päinvastaisesti kuin yleensä eli juuri täältä päästä.
On muuten ihan terapeuttista pestä ensimmäisenä vessat ja lajitella kaikki levitetyt pikkutavarat omille paikoilleen. Sitten vasta siivota suurempia kokonaisuuksia muualta talosta. Jonkun tutkimuksen mukaan tekee aivoillekin hyvää siivota eri järjestyksessä kuin tavallisesti.

Pitkään ärsyttänyt asia on myös meidän talouden "kirjanpito." Laskut on kyllä maksettu, mutta vuosien ajan papereita on lojunut mikä missäkin. Tiedän, se ei ole yhtään minun tapaista.
Se mitä olen pari vuotta suunnitellut tekeväni... tein sen kaiken noin kahdessa tunnissa.

Nyt on kaikki paperit mapitettu, lajiteltu ja arkistoitu kukin omaan paikkaansa.
Perheestämme löytyy nykyään myös yrittäjä, joten pieni "toimisto" oli paikallaan.

Tosin, toimistoa ei kuulemma tarvita. Ihan jo meinasi väärinkäsityksiä tulla, kun toinen puhui aidasta ja toinen seipäästä. Ja jos minun "sihteerinä" pitää tietää missä joku paperi sijaitsee, kyllä. Tarvitsemme toimiston.

Ja tässä se nyt on!


Toisella puolen emäntä pyykkää ja toisella sihteeri tekee toimistohommia.
Pöydän toisessa päässä on myös tilaa ompelijattarelle.
Kätevää, eikö totta!





Tykkään valtavasti kaikista näistä hommista, mutta joka hommasta tulee tylsää ja ärsyttävää, jos niihin ei ole kunnon tiloja. Jopa pyykinpesusta voi tykätä, jos tavarat on aseteltu kauniisti.
Tähän muutokseen ei hankittu mitään uutta. Vaihdettiin vain järjestystä.


Yksi uusi hankinta tosin on tullut taas tehtyä paikallisen kukkakaupan (Kukkapalvelu T.Rajala) ale-myynnistä. Tämän ostaessa en oikein tiennyt mihin tätä käyttäisin. Tämä idea oli mielessä ja kyllä se aika hyvin siihen sopiikin.
Pysyy pöytä siistinä, kun ei kaikki purnukat ja pikkutavarat ole näkyvillä.

Joskus muulloinhan tätä voi käyttää taas toiseen käyttötarkoitukseen.


Ja täältä sydänovien takaa löytyy meidän pyykinkuivatustila.
Tosin tällä kertaa en edes uskalla raottaa sitä teille... arvaatte varmaan miksi. Projekti etenee...


Kaikenkaikkiaan olen nauttinut näistä lomapäivistä ihan suunnattomasti, kun tiedän että minulla on aikaa ja aikaa. Ihan kaikkea ei ole pakko saada tehtyä tänään tai johonkin kellonaikaan mennessä. Ajatuskin kulkee paremmin.



Illan kruunasi vielä PartyLite-kutsut ihanaisten naisten kera! ♥

Kiitos Naiset!


Semmoisia kuulumisia tänne... :)

Entäs sinne?

Työhommia sisustaen

Hei Ystävät!
Täällä lomalainen yrittää saada virtaa itseensä huonosti nukutun yön jälkeen... No, jotain piristävääkin on tälle päivälle jo tapahtunut. Aamulla minua heräteltiin pehmeän tassun kosketuksella ja maukuen hellästi. Nouse ylös, Äiti! ♥
Voiko suloisempaa olla. 

Selän jumituksen jälkeen sain varattua vihdoin hieronta-ajan ja jopa sainkin tälle viikolle. Tein itselle terveellisen lounaan... no, otin kyllä jäätelöä sen päälle, mutta ei lasketa sitä.

Kauan kaiteella lojuneet matot saivat lähtöpassit ja kodinhoitohuonekin alkaa näyttää taas huoneelta eikä vaatekasoilta.

Uusista patjoista ja tyynyistäkin ehdin haaveilla, mutta vielä oli hintaa sen verran, että ehkä kunnon hintavertailu täytyy nyt suorittaa.


Tänään aurinko ei paista niin lämpimästi kuin muina päivinä, mutta se ei haittaa. On paljon mukavempi tehdä hommia viileämmällä kelillä.

Tämän päivän projektissa olisi vielä vaatekaappien siivousta, "toimiston" tekeminen johonkin ja aikas paljon muuta... mutta, onneksi on vielä päiviä jäljellä.

Tässäpä teille vähän kuvia meidän piristyneestä eteisaulastamme.





Piristystä päivääsi! ♥



Lomatunnelmia

Lomalaisten kuvat kertovat aika paljon.

Ensimmäinen lomapäivä.
Nukkumista.
Loikoilua.
Oleilua.

Piristymistä.
Pyöräilyä.
Marjastusta.

Samoilua.
Haaveilua.
Herkuttelua.


Aika ihanata eloa. Miten paljon sitä jää arjen pyörityksessä näkemättä ja kokematta.
Nyt kun on aikaa rauhoittua, huomaa ympärillään paljon hienoja asioita. :)


Nyt saunanlämmitykseen ja grillaamaan ilta-auringossa. 

Kaunista iltaa Sinulle! ♥

Siisti koti ♥

Hilipatihippaa! 
Viimeinen työpäivä ennen antoisaa lomaa ja sitten mää oon niiiin lomalla! 

Eilen olin niin reipas ennen töihin lähtöä, että tein pikasiivouksen. Tänään on mukava sitten tulla puhtaaseen kotiin ja aloittaa lomafiilistely.


Jokos te olette lomanne pitäneet, jos sellaisia on ollut?
Minulle tämä pitkä loma on aivan uusi juttu ja siksi onkin niin jännää, että miten sitä osaa lomalla olla ja öllistellä. Eiköhän se suju ilman suuria suunnitelmia.


Ainakin lomaan kuuluu tottakai siivouksia, sisustamisia ja kaikenlaista kaunista.Mutta, myös kuntoilua ja ulkoilua.

Ehkä pääsen ihastelemaan myös ystäväni vastasyntynyttä nyyttiä.♥





Blogia yritän päivitellä nyt myös ahkerampaan tahtiin. Ehkä lomaillessa asiaakin tulee enemmän. ;)

Mukavaa päivää sinulle ja nautitaan auringosta!

Kauneutta sisimmässä ♥

Eikö olekin ihana, miten auringonpaiste antaa energiaa ja tuo hymyn huulille.
Minulle on käynyt niin ja jotenkin sitä on myös heltynyt löystämään otetta monesta tarkasta asiasta.
On ollut ihana tarjota jäätelö toiselle, lenkkeillä ystävien kanssa ja nauttia vaan elämästä.

Tänään muistin taas, miksi olen olemassa. 
Miten ihana onkaan tiedostaa oma olonsa ja paikkansa. Meillä jokaisella se paikka on tässä maailmassa ihan varmasti. Toinen on löytänyt paikan perheestä, toinen työelämästä, toinen harrastuksista, joku vaikka yksin metsästä.
Jokaisella on kuitenkin paikka jossain.

Omaa paikkaa tulee myös vaalia, olipa sitten yksinäinen, perheellinen, äiditön tai äiti.
Joskus hetki itselle on kultaakin kalliimpi ja siitä saa taas voimaa olla toisille läsnä. ♥

Tänään hyvä ystäväni soitti ja pyysi lenkille. Olipa ihanaa, kun kerrankin pääsin! Toinen hyvä ystäväni oli myös paikalla ja antoi meille vauhdin.
Ja miten hyvä mieli kaikesta tulikaan.
Vaikka lihaksissa tuntuu, niin tunne on sanoinkuvaamaton. 
Se on HYVÄNOLONTUNNE! 

Lenkin päälle innostuin vielä laittamaan kasvokuorinnan, -naamion ja hiuksiin väriä. Kynnetkin saivat uudet värinsä. 
Onpa taas aamulla mukava nousta huomattavasti pirteämpänä ja kauniimpana ylös! 

Ja tiedättekö, loppu onkin ihan hömppää... seuraan yhtä ainoaa ohjelmaa viikottain; Klikkaa mua.
Minttu Mustakallion rooli on niin mainio!
Maanantain jakso jäi katsomatta, joten miten ihana oli istua terassilla ilta-auringossa ja seurata näytöltä Mintun edesottamuksia.



Miten sinä annat aikaa itsellesi?



On tämä elämä joskus kuitenkin aika ihanaa! 
Ja ihan vaan arjessa.



Nyt iltateen keittoon ja tunnelmoimaan.

Hyvää yötä, Ihanat! ♥

Villa Emman elämää...

Villa Emmassa tapahtuu jälleen...
Blogihiljaisuus on mennyttä elämää ja täällä ollaan taas. 
Jotenkin vaan alkoi tuntumaan, että hiljaisuus on paikallaan kun ei asiakaan ollut.
Mutta, nyt uusi virta on taas edessä päin. 

Perjantaina minulla oli harvinainen arkivapaapäivä ja kuinka ollakaan, sain ihan älyttömän paljon aikaiseksi! Tein oikein kunnon putiputs-siivouksen ja voi että miten mukavaa taas onkaan, kun tavarat on omilla paikoillaan ja ilme on seesteinen.
Voin kertoa, että ne lojuneet ja venyneet tavarat ja asiat on siirretty ja työnnetty kaappeihin, mutta se onkin jo sitten eri tarina...

Poissa silmistä, poissa mielestä. :)

Meillä on nautittu pari päivää todellisesta auringonpaisteesta, uusien ja vanhojen ystävien seurasta, hyvästä ruoasta ja ihanista hetkistä.♥


Eräs ystäväni sanoi niin mieltä lämmittävästi kodistamme, että tämän voisi pistää taskuun ja viedä omaan kotiin! Tottakai se lämmitti mieltä, että muillakin on meillä hyvä olla. ♥


Kiikun vein Callen kamariin ja nojatuolit sieltä siirsin olohuoneeseen. Tykkään valtavasti näistä ruskeista nojatuoleista, mutta kiikkukin on ollut kiva. Se vain vie aika paljon tilaa ja onhan sitä järjestystä aina mukava vaihdella.
Olen pitkään miettinyt, mitä piristystä keksisin olohuoneeseen.
Ja nyt olen saanut sitä mukavasti toteutettua.


Löytyy vanhaa ja uutta, vaaleaa ja tummaa.



Meillä oli iso puulaatikko lehtilaatikkona ja uskotteko, että se nieli tavaraa... Nyt lehdet on lajiteltu ja kierrätetty eteenpäin. Paikallisesta kukkakaupasta löysin tämän ihastuttavan lehtikorin keventämään olohuoneen ilmettä. 
Tätä jo pitkään olen ihastellut ja nyt kun se oli tarjouksessa, pääsi se uuteen kotiin.


Mieheni joulun alla ostamat lyhdyt ovat myös suosikkejani. Niin ajattomia ja kauniita.
Iltaisin niissä palavat tuoksukynttilät Mariskooleissa.
Kaikenlaista pientä on tullut nyt hankittua kukkakaupan alesta. Käykää ihmeessä kurkistamassa, mitä ihanaa sieltä löytyy. (Kukkapalvelu T.Rajala)
Pienet putiikit on minusta niin parhaita!


Mutta, nyt unten maille ja vielä 4 reipasta työpäivää ennen pitkää lomaa...



Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Hyvää yötä! 



Ilman ystäviä ei olisi naurua, iloa ja ajatusten vaihtoa.
Kaunis kiitos kukista, kahveista ja ihanasta seurasta! ♥


Kuulumisia hiljaisuudesta

Blogihiljaisuudesta Hei!
Olette olleet kyllä mielessä, mutta pää ei ole tuottanut teille oikein mitään järkevää kirjoitettavaa.

On kyllä jotenkin ihana, kun ollaan kääntymässä syyspuolelle. Vaikka kesä ei ollutkaan nyt ihan intiaanikesä, niin aina voi toivoa kaunista syksyä.

Loman alkuun vielä reilu viikko... kyllä se sieltä tulee, pikkuhiljaa.

Odotan oikein lomapäiviä, että tosissaan pääsen SIIVOAMAAN.
Viime viikot ovat menneet kuin siivillä ja kotona on käyty pitkälti vain kääntymässä. Olenhan toki vähän myös oleillut, mutta mikään sisustaminen ei ole oikein iskenyt. 
Jotain pientä olen kuitenkin tehnyt. ;)


Kynttilät ovat alkaneet taas palamaan Villa Emman huoneissa ja lyhdyissä. 
Ihanan tunnelmallista aikaa!


Mustavalkoisuus valtaa huoneita, pieniä piristyksiä unohtamatta.

Tähän loppupiristykseksi näytän teille kirppikseltä tekemääni löytöä; Pirkka-lehti vuodelta 1962.


Lehdessä on monta mielenkiintoista vinkkiä, pakinaa ja jutunjuurta niin valaistuksesta kuin painonpudotuksestakin.


Tämä mainos oli minusta niin hauska, että jaan sen teidänkin kanssa!
Vieläköhän kirjaa olisi jostain saatavilla? ;)



Lyhyemmän vyön toivossa; Anne

Syysmielellä

Hei Ystävät!

Täällä on jo käännytty syksyn puolelle.
Vaikka, eipä sitä kesääkään tainnut oikein olla, mutta ei valiteta. Se on otettava, mitä annetaan. Ja iloitaan siitä. Jokaisesta asiasta voi löytää jonkun positiivisen puolen, jos oikein yrittää.

Minä olen miettinyt, olisinko tänä syksynä niin rohkea että harkitsisin jotain värikkäämpää meille sisälle... erilaiset syyskuvastot houkuttelevat ostamaan kaikkea ihanaa. Uusia ideoita, väreillä leikkimistä. 

Olen ollut taas tiiviisti töissä ja koti on sen näköinen, että on vain käyty ja käännytty. Pyykkiä pesty ja lähdetty. Mutta, kaikki aikanaan. Odotus palkitaan... loma häämöttää 2 viikon päästä! 
( Sitä odotellessa...)


Kesäkukatkin alkavat olla niin nahistuneen näköisiä, että kohta taidan laittaa syyskukkia piristämään.
Ja odotan kuumeisesti, että pihamme kuivaisi, jotta siihen voisi jonkinlaisen koneen "istuttaa." 
Pihatöitä olisi siis tiedossa, kun vain piha kuivaisi.



Päätin ottaa teille kuvia syksyisestä ilta-auringosta ja pihamme paremmasta puolesta. Tätä maisemaa jaksan katsoa aina, oli vuodenaika mikä hyvänsä. 

Joko sinä olet syysmielellä?



Sisustussairaus

Sisustustylsyys.
Tiedättekö, mikä se on?

Se on sellainen, että haluaisit laittaa, ideoida ja uudistaa, mutta yhtään ei ole virtaa eikä ideoita. Jälkioireina tulee myös ärsytys, väsymys ja ähky.
Sivuoireisiin kuuluvat sinnepäinimurointi, laitaastiatkoneeseen- ja  puhdaspyykkipöydällä-oireet.

Tunnet olosi vetämättömäksi, ärsyyntyneeksi, laiskaksi ja kaikenkaikkiaan vetämättömäksi.
Tuntematta siltikään näistä aikaisemmista kovin huonoa omaatuntoa. Tai ehkä vähän, oikeastaan aika paljon. Mutta, yrität silti olla huomaamatta...


Tiedät, että syksy lähestyy ja sinua nukuttaa aina vaan entistä enemmän. Yöllä, päivällä ja siinä välissä. Kaikenlaiset kesäjutut joutaisivat mielestäsi jo syrjään, syksyn tieltä. Vaikka vielähän on kesää jäljellä...
Lomakin odottaa muutaman viikon päästä.




Onko sinulla ollut samanlaisia oireita?
Ja oletko löytänyt niihin hoitokeinoa?

Jaa se täälläkin, jotta me kaikki vetämättömät unikeot taas piristymme ja elämä alkaa näyttää valoisammalta. :)



Peeäs, lähden nyt lenkille katsomaan, josko näkisin pienen auringon pilkahduksen. 

Piristystä päivääsi! ♥

Hääpäivä

Meillä oli 5-vuotishääpäivä torstaina. ♥
Pian se tuo aika menee.
Vaikka yhteistä taivalta on takana jo 21 vuotta ja risat, niin onhan se hääpäivä kuitenkin eri juttu.
Juhlistetaanko teillä hääpäivää?
Muisteletteko elettyä elämää?

Meillä menneet hääpäivät on kyllä menneet aivan arkisesti, eikä niitä ole oikein mitenkään noteerattu. Tänä vuonna sain ihanan yllätyksen!


Ja kyllähän sitä on tärkeä muistaa toista ihan arjenkin keskellä, niillä pienillä teoilla.
Meillä on vähän roolit kääntyneet muutenkin toisinpäin.
Nykyään minä olen se, joka on paljon kotoa pois ja toinen on enemmän kotona.
Mutta, lomaa odotellessa... vielä 3 viikkoa. 


Miten sinä muistat toista arjen keskellä?



Tänään kävimme katsomassa Tapio Rautavaaran 100v. Sininen uni-konsertin.
Upeaa tulkintaa Tapio Liinojalta sekä Johanna Iivanaiselta.
Suosittelen ehdottomasti, vaikka vallan Rautavaara-fani ei olisikaan.





Mutta, nyt katsomaan Sinisiä Unia...
Hyvää Yötä, Murut! ♥

Muistelumatkalla Hailuodossa

Blogissa kuljetaan hiljaiseloa, muualla aivan jotain muuta. Voisiko sanoa, että laulun sanoin 
"On pakko painaa pitkää päivää..."
No, aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin... tapasi äitini joskus sanoa.
Ja niinhän se on. 

Palataan kuitenkin vielä hetkeksi viime viikonloppuun.
Reissun päällä poikkesimme Hailuotoon.
Minä olen käynyt siellä usein lapsena, tosin juurikaan muistikuvia ei ole kuin lossimatkasta.
Armaani kanssa olemme käyneet siellä ensimmäisellä lomareissullamme 20 vuotta sitten...
En tiedä, miten paikat olikin niin eri näköisiä...
Tai sitten sitä oli vaan niin onnesta soikeena, ettei nähnyt mitään muuta. 





Tämä pieni kalastajamökki oli niin viehättävä ja kertoi meille monenlaista tarinaa...



20 vuotta sitten otimme lähestulkoon samalla paikalla kuvat toisistamme... tuuli pörrötti silloinkin hiuksia... ja mikään muu ei ole sitten muuttunutkaan... ;)


Oletkos sinä käynyt Hailuodossa?