Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2015.

Sinisiä ajatuksia, Sinulle!

Kuva
Ensimmäinen lomaviikko takana ja kaksi edessä. Kummasti sitä pääsee tähän rentoutumisen makuun,vaikka välillä on tuntunut että ois omin luvin lomalla. En ole nääs tottunut lomailuun... Kaikenlaista pientä ja isompaa olen tehnyt. Mutta myös ollut, nauttinut ja ihmetellyt. Uuden bannerinkin tein blogiin. Nyt sekin onnistuu 5 minuutissa. Joskus siihen on mennyt päivä... Kaikenlaista pientä olen suunnitellut myös kuntoilun suhteen,vaikka välillä siinäkin on menty aallon harjalla ja pohjalla. Callesta on tullut ihan äitin poika,kun olen nyt ollut kotona. Koko ajan komennellaan ja kiehnätään. Ja äitee tottelee. ♡ Tänä viikonloppuna pääsin nauttimaan ystävien seurasta,hyvästä ruoasta ja naurusta.Ajatusten vaihdosta ja kuuntelusta. On rikkaus,että on eri ikäisiä ystäviä. ♡ Ilta huipentui vielä rauhalliseen iltalenkkiin ja kauniisiin maisemiin. Nyt voi hyvillä mielin aloittaa uuden viikon. Kauniita ajatuksia Sinulle ja hyvää yötä!

Rocky Road-piirakkaa viikonlopuksi

Kuva
Nyt on pistetty suut makiaks!  Innostuin kokeilemaan netistä löytämääni reseptiä Rocky Road-piirakasta. Tästähän voi tehdä omanlaisia versioita ihan mielikuvituksen rajoissa. Helppo ja selkeä ohje, ei sulatuksia eikä ylimääräisiä vääntöjä. Täältä löytyi hyvä ohje.  Minulla ei ollut kaakaota, joten sen tilalle laitoin vehnäjauhoja. Kerma/maidon korvasin rasvattomalla maidolla ja Flora- "kermalla." Suklaata oli vain 1 taloussuklaalevy, joten sitä jaoin pohjaan ja päälliseen. Päälliseen laitoin suklaata, vaahtokarkkeja ja suolapähkinöitä. Ensimmäinen pala meni hyvin kahvin kanssa, mutta miksi oi miksi! Miksi otin sen toisen palan!? Hyvää oli, mutta ei enää niin hyvää.  No, jospa illan tortillat helpottavat sitten oloa. Herkutellen kohti viikonloppua!♥ Mitäs te olette ajatelleet tehdä?

Päivä Ystävyydelle ♥

Kuva
Tänään olen kiitollinen ystävistä.  Pienistä ja isoista. Nuorista ja vanhoista. Tänään olen saanut heiltä voimaa, iloa ja yhdessä kuuluvuuden tunnetta. Olen saanut myöskin auttaa heitä, tukea ja vahvistaa. Onni on ollut siis molemminpuolinen. Kuvat kertovat hyvin päivän tarinaa. Kengät kertovat yhteisestä matkasta. Lyhty kuvaa valoa ja toivoa. Ikkuna aukaisee mahdollisuuksia hymyihin ja iloon. Kukka kertoo uudesta kasvusta. Siitä pienestä ihmisen alusta. Niin hentoinen, mutta voimakas.  Vuode rauhallisesta ajasta mitä pystyin tänään monille ystäville antamaan. Lopussa kiitos seisoo! Ylväänä ja ylpeänä. Ojentaen ja ottaen vastaan. Kaunis kiitos ihanille ystäville, jotka kuljitte tämän päivän kanssani! ♥

Unelmia ja toimistohommia

Kuva
Hei taas Ihanuudet! Täällä on emäntä painanut menemään hikihatussa koko päivän ja jälkikin on sen mukaista. Vihdoin! Onhan toki montakin kaappia ja paikkaa vielä vailla laittajaansa, mutta suurinpiirtein joka huoneen ilme on näyttämisen arvoinen. Minua on pitkään jo ärsyttänyt meidän talon toinen pää eli kodinhoitohuone/televisiohuone/kylpyhuone. Ei niinkään niiden olemassaolon vuoksi vaan siisteyden... Tällä kertaa päätin aloittaa siivouksen ihan päinvastaisesti kuin yleensä eli juuri täältä päästä. On muuten ihan terapeuttista pestä ensimmäisenä vessat ja lajitella kaikki levitetyt pikkutavarat omille paikoilleen. Sitten vasta siivota suurempia kokonaisuuksia muualta talosta. Jonkun tutkimuksen mukaan tekee aivoillekin hyvää siivota eri järjestyksessä kuin tavallisesti. Pitkään ärsyttänyt asia on myös meidän talouden "kirjanpito." Laskut on kyllä maksettu, mutta vuosien ajan papereita on lojunut mikä missäkin. Tiedän, se ei ole yhtään minun tapaista. Se

Työhommia sisustaen

Kuva
Hei Ystävät! Täällä lomalainen yrittää saada virtaa itseensä huonosti nukutun yön jälkeen... No, jotain piristävääkin on tälle päivälle jo tapahtunut. Aamulla minua heräteltiin pehmeän tassun kosketuksella ja maukuen hellästi. Nouse ylös, Äiti! ♥ Voiko suloisempaa olla.  Selän jumituksen jälkeen sain varattua vihdoin hieronta-ajan ja jopa sainkin tälle viikolle. Tein itselle terveellisen lounaan... no, otin kyllä jäätelöä sen päälle, mutta ei lasketa sitä. Kauan kaiteella lojuneet matot saivat lähtöpassit ja kodinhoitohuonekin alkaa näyttää taas huoneelta eikä vaatekasoilta. Uusista patjoista ja tyynyistäkin ehdin haaveilla, mutta vielä oli hintaa sen verran, että ehkä kunnon hintavertailu täytyy nyt suorittaa. Tänään aurinko ei paista niin lämpimästi kuin muina päivinä, mutta se ei haittaa. On paljon mukavempi tehdä hommia viileämmällä kelillä. Tämän päivän projektissa olisi vielä vaatekaappien siivousta, "toimiston" tekeminen johonkin ja aikas p

Lomatunnelmia

Kuva
Lomalaisten kuvat kertovat aika paljon. Ensimmäinen lomapäivä. Nukkumista. Loikoilua. Oleilua. Piristymistä. Pyöräilyä. Marjastusta. Samoilua. Haaveilua. Herkuttelua. Aika ihanata eloa. Miten paljon sitä jää arjen pyörityksessä näkemättä ja kokematta. Nyt kun on aikaa rauhoittua, huomaa ympärillään paljon hienoja asioita. :) Nyt saunanlämmitykseen ja grillaamaan ilta-auringossa.  Kaunista iltaa Sinulle! ♥

Siisti koti ♥

Kuva
Hilipatihippaa!  Viimeinen työpäivä ennen antoisaa lomaa ja sitten mää oon niiiin lomalla!  Eilen olin niin reipas ennen töihin lähtöä, että tein pikasiivouksen. Tänään on mukava sitten tulla puhtaaseen kotiin ja aloittaa lomafiilistely. Jokos te olette lomanne pitäneet, jos sellaisia on ollut? Minulle tämä pitkä loma on aivan uusi juttu ja siksi onkin niin jännää, että miten sitä osaa lomalla olla ja öllistellä. Eiköhän se suju ilman suuria suunnitelmia. Ainakin lomaan kuuluu tottakai siivouksia, sisustamisia ja kaikenlaista kaunista.Mutta, myös kuntoilua ja ulkoilua. Ehkä pääsen ihastelemaan myös ystäväni vastasyntynyttä nyyttiä.♥ Blogia yritän päivitellä nyt myös ahkerampaan tahtiin. Ehkä lomaillessa asiaakin tulee enemmän. ;) Mukavaa päivää sinulle ja nautitaan auringosta!

Kauneutta sisimmässä ♥

Kuva
Eikö olekin ihana, miten auringonpaiste antaa energiaa ja tuo hymyn huulille. Minulle on käynyt niin ja jotenkin sitä on myös heltynyt löystämään otetta monesta tarkasta asiasta. On ollut ihana tarjota jäätelö toiselle, lenkkeillä ystävien kanssa ja nauttia vaan elämästä. Tänään muistin taas, miksi olen olemassa.  Miten ihana onkaan tiedostaa oma olonsa ja paikkansa. Meillä jokaisella se paikka on tässä maailmassa ihan varmasti. Toinen on löytänyt paikan perheestä, toinen työelämästä, toinen harrastuksista, joku vaikka yksin metsästä. Jokaisella on kuitenkin paikka jossain. Omaa paikkaa tulee myös vaalia, olipa sitten yksinäinen, perheellinen, äiditön tai äiti. Joskus hetki itselle on kultaakin kalliimpi ja siitä saa taas voimaa olla toisille läsnä. ♥ Tänään hyvä ystäväni soitti ja pyysi lenkille. Olipa ihanaa, kun kerrankin pääsin! Toinen hyvä ystäväni oli myös paikalla ja antoi meille vauhdin. Ja miten hyvä mieli kaikesta tulikaan. Vaikka lihaksissa tuntuu,

Villa Emman elämää...

Kuva
Villa Emmassa tapahtuu jälleen... Blogihiljaisuus on mennyttä elämää ja täällä ollaan taas.  Jotenkin vaan alkoi tuntumaan, että hiljaisuus on paikallaan kun ei asiakaan ollut. Mutta, nyt uusi virta on taas edessä päin.  Perjantaina minulla oli harvinainen arkivapaapäivä ja kuinka ollakaan, sain ihan älyttömän paljon aikaiseksi! Tein oikein kunnon putiputs-siivouksen ja voi että miten mukavaa taas onkaan, kun tavarat on omilla paikoillaan ja ilme on seesteinen. Voin kertoa, että ne lojuneet ja venyneet tavarat ja asiat on siirretty ja työnnetty kaappeihin, mutta se onkin jo sitten eri tarina... Poissa silmistä, poissa mielestä. :) Meillä on nautittu pari päivää todellisesta auringonpaisteesta, uusien ja vanhojen ystävien seurasta, hyvästä ruoasta ja ihanista hetkistä.♥ Eräs ystäväni sanoi niin mieltä lämmittävästi kodistamme, että tämän voisi pistää taskuun ja viedä omaan kotiin! Tottakai se lämmitti mieltä, että muillakin on meillä hyvä olla. ♥ Kiik

Kuulumisia hiljaisuudesta

Kuva
Blogihiljaisuudesta Hei! Olette olleet kyllä mielessä, mutta pää ei ole tuottanut teille oikein mitään järkevää kirjoitettavaa. On kyllä jotenkin ihana, kun ollaan kääntymässä syyspuolelle. Vaikka kesä ei ollutkaan nyt ihan intiaanikesä, niin aina voi toivoa kaunista syksyä. Loman alkuun vielä reilu viikko... kyllä se sieltä tulee, pikkuhiljaa. Odotan oikein lomapäiviä, että tosissaan pääsen SIIVOAMAAN. Viime viikot ovat menneet kuin siivillä ja kotona on käyty pitkälti vain kääntymässä. Olenhan toki vähän myös oleillut, mutta mikään sisustaminen ei ole oikein iskenyt.  Jotain pientä olen kuitenkin tehnyt. ;) Kynttilät ovat alkaneet taas palamaan Villa Emman huoneissa ja lyhdyissä.  Ihanan tunnelmallista aikaa! Mustavalkoisuus valtaa huoneita, pieniä piristyksiä unohtamatta. Tähän loppupiristykseksi näytän teille kirppikseltä tekemääni löytöä; Pirkka-lehti vuodelta 1962. Lehdessä on monta mielenkiintoista vinkkiä, pakinaa ja jutunjuurta ni

Syysmielellä

Kuva
Hei Ystävät! Täällä on jo käännytty syksyn puolelle. Vaikka, eipä sitä kesääkään tainnut oikein olla, mutta ei valiteta. Se on otettava, mitä annetaan. Ja iloitaan siitä. Jokaisesta asiasta voi löytää jonkun positiivisen puolen, jos oikein yrittää. Minä olen miettinyt, olisinko tänä syksynä niin rohkea että harkitsisin jotain värikkäämpää meille sisälle... erilaiset syyskuvastot houkuttelevat ostamaan kaikkea ihanaa. Uusia ideoita, väreillä leikkimistä.  Olen ollut taas tiiviisti töissä ja koti on sen näköinen, että on vain käyty ja käännytty. Pyykkiä pesty ja lähdetty. Mutta, kaikki aikanaan. Odotus palkitaan... loma häämöttää 2 viikon päästä!  ( Sitä odotellessa...) Kesäkukatkin alkavat olla niin nahistuneen näköisiä, että kohta taidan laittaa syyskukkia piristämään. Ja odotan kuumeisesti, että pihamme kuivaisi, jotta siihen voisi jonkinlaisen koneen "istuttaa."  Pihatöitä olisi siis tiedossa, kun vain piha kuivaisi. Päätin ottaa teill

Sisustussairaus

Kuva
Sisustustylsyys. Tiedättekö, mikä se on? Se on sellainen, että haluaisit laittaa, ideoida ja uudistaa, mutta yhtään ei ole virtaa eikä ideoita. Jälkioireina tulee myös ärsytys, väsymys ja ähky. Sivuoireisiin kuuluvat sinnepäinimurointi, laitaastiatkoneeseen- ja  puhdaspyykkipöydällä-oireet. Tunnet olosi vetämättömäksi, ärsyyntyneeksi, laiskaksi ja kaikenkaikkiaan vetämättömäksi. Tuntematta siltikään näistä aikaisemmista kovin huonoa omaatuntoa. Tai ehkä vähän, oikeastaan aika paljon. Mutta, yrität silti olla huomaamatta... Tiedät, että syksy lähestyy ja sinua nukuttaa aina vaan entistä enemmän. Yöllä, päivällä ja siinä välissä. Kaikenlaiset kesäjutut joutaisivat mielestäsi jo syrjään, syksyn tieltä. Vaikka vielähän on kesää jäljellä... Lomakin odottaa muutaman viikon päästä. Onko sinulla ollut samanlaisia oireita? Ja oletko löytänyt niihin hoitokeinoa? Jaa se täälläkin, jotta me kaikki vetämättömät unikeot taas piristymme ja elämä alkaa näyttää

Hääpäivä

Kuva
Meillä oli 5-vuotishääpäivä torstaina. ♥ Pian se tuo aika menee. Vaikka yhteistä taivalta on takana jo 21 vuotta ja risat, niin onhan se hääpäivä kuitenkin eri juttu. Juhlistetaanko teillä hääpäivää? Muisteletteko elettyä elämää? Meillä menneet hääpäivät on kyllä menneet aivan arkisesti, eikä niitä ole oikein mitenkään noteerattu. Tänä vuonna sain ihanan yllätyksen! Ja kyllähän sitä on tärkeä muistaa toista ihan arjenkin keskellä, niillä pienillä teoilla. Meillä on vähän roolit kääntyneet muutenkin toisinpäin. Nykyään minä olen se, joka on paljon kotoa pois ja toinen on enemmän kotona. Mutta, lomaa odotellessa... vielä 3 viikkoa.  Miten sinä muistat toista arjen keskellä? Tänään kävimme katsomassa Tapio Rautavaaran 100v. Sininen uni-konsertin. Upeaa tulkintaa Tapio Liinojalta sekä Johanna Iivanaiselta. Suosittelen ehdottomasti, vaikka vallan Rautavaara-fani ei olisikaan. http://www.magnumlive.fi/konsertit-ja-tapahtumat/tapio-rautavaara-

Muistelumatkalla Hailuodossa

Kuva
Blogissa kuljetaan hiljaiseloa, muualla aivan jotain muuta. Voisiko sanoa, että laulun sanoin  "On pakko painaa pitkää päivää..." No, aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin... tapasi äitini joskus sanoa. Ja niinhän se on.  Palataan kuitenkin vielä hetkeksi viime viikonloppuun. Reissun päällä poikkesimme Hailuotoon. Minä olen käynyt siellä usein lapsena, tosin juurikaan muistikuvia ei ole kuin lossimatkasta. Armaani kanssa olemme käyneet siellä ensimmäisellä lomareissullamme 20 vuotta sitten... En tiedä, miten paikat olikin niin eri näköisiä... Tai sitten sitä oli vaan niin onnesta soikeena, ettei nähnyt mitään muuta.  Tämä pieni kalastajamökki oli niin viehättävä ja kertoi meille monenlaista tarinaa... 20 vuotta sitten otimme lähestulkoon samalla paikalla kuvat toisistamme... tuuli pörrötti silloinkin hiuksia... ja mikään muu ei ole sitten muuttunutkaan... ;) Oletkos sinä käynyt Hailuodossa?