Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2018.

Haaveita nukkumisesta ja unelmien työstä

Kuva
Aamuinen tervehdys! Täällä sitä ollaan kirjoittamassa jo melkein kukonlaulun aikaan. Ei vaiskaan, kellohan on jo seitsemän. Pari kuppia kahvia ja leivät on menneet jo parempiin suihin. No jaa, oliko leivän päällä vihreää? No, ei ollut. Olen tässä samalla miettinyt, että pitäisi opetella nukkumaan. Osaisikohan tuota vielä? Kun on harrastanut tätä yökukkumista jo kohta kolmatta vuotta, niin kaikki on aloitettava alusta. Ja se puhelin pois sängystä!  Mutta, kun siitä on niin näppärä tarkastaa yöllä ( jos valvoo aamuyöstä), että minkälaisia rikosuutisia missäkin päin maailmaa on tapahtunut. Erityisesti ulkomailla tapahtuneet ovat todella tärkeitä tuohon aikaan. Voi selkäkeikkanaurut!!! Melkein kuin olisin rikostoimittaja.  Tuleehan siinä samalla lukaistua Feispuukista, onko kukaan tehnyt tärkeitä ajankohtaisia päivityksiä. No, entäpä sitten jos jotakin on jossain ryhmässä kohdannut epäonni ja siihen kirjoitetut kommentit ovat jostain syystä YÖLLÄ todella tärkeitä luettavia

Ahkerat työmyyrät

Kuva
Lämmin kiitos kaikista niistä ihanista sanoista, joita sain edelliseen postaukseen!  Olette aarteita! On ihana, kun ihmiset laittavat viestiä puhelimeenkin, kun joku kirjoitus on kolahtanut. Se lämmittää se! Palaan niihin vielä illemmalla, mutta nyt eiliseen päivään. Olimme koko perheellä eilen jatkamassa roviohommia. Ja kylläpä olikin tehokasta hommaa. Minimieskin jaksoi touhuta hikipäässä ja vaikka välillä meinasi tulla eri mielisyyttä työhommien jaosta ja koneiden käytöstä isin kanssa, niin kaikesta selvittiin.  Joka työmaallehan kuuluu aina vähän eriäviä mielipiteitä. Uskomatonta, mitä sitä tuommoinen 2-vuotias jaksaa touhuta ja teputtaa. Siinä kantoi lautoja ja rautaromuja kierrätyslavalle niin kuin muutkin. Me on kyllä opetettu hänet pienestä pittäin työn makkuun ja joka paikassa melkein on matkassa, niin kyllähän sitä siinä oppii. Ja saahan niistä hommista joskus palkkaakin, joita voi käydä sitten tuhlaamassa vaikka paikallisessa K-market

Unelmia - jos voisin...

Kuva
Mitä sinä tekisit, jos voisit tehdä mitä vain? Jos sinulla olisi varaa, rahaa, hynkkyä, paalua... Jos sitä olisi ihan ylettömästi.  Miljoonia ja miljoonia... Voiko se olla edes mahdollista? Kyllä se voi.  Olen alkanut muodostamaan elämästä juuri sellaista, mistä haaveilen.  Kun ikää tulee, vierellä olevat ikääntyvät, huomaa oman elämänsä rajallisuuden. Jos haluaa tehdä jotain sellaista, mistä on aina haaveillut- se on tehtävä nyt. Tässä hetkessä ja elämässä.  En ehkä voita lotossa (toki toivon sitä), mutta voin tehdä asioita ainakin aluksi pienemmällä mittakaavalla. Miniatyyristi. Olen aloittanut jo jokin vuosi sitten ympärillä olevien tavaroiden, asioiden ja myös joidenkin ihmisten Konmarittamisen. Jos joku ottaa enemmän kuin antaa, silloin on aika antaa mennä. Luopua, vähentää, realisoida. En varsinaisesti Konmarita, mutta tuohan tuntuu olevan nykyään muotisana, mikä on kaikkien helppo ymmärtää. :) "Heti ei tarvitse syödä koko kakkua,