Juhannuksen jälkeistä elämää...tuumailuja menneestä.

Jokseenkin masentavaa ajatella perijuurista suomalaista ajattelutapaa, että kesä oli nyt sitten tässä. Minusta se vastaa alkaa Juhannuksesta ja jatkuu pitkälle syksyyn. Olen siis siinäkin vastarannan kiiski - ja ylpeä siitä.

Meidän Juhannus meni ihan kotosalla,vähän ystäviä ja sukulaisia nähden. Oikeastaan olikin todella mukava olla vaan omalla perheellä,syödä kun haluaa ja vaikka nukkua päivällä.


Juhannukseen kuului tietysti myös saunomista, puhtaassa saunassa. Tottakai!
Mutta,ennen kaikkea huumaavan tuoksuiset saunavastat. Huomaatko, että jokaiselle oli oma vastansa. 


Ilman juustokeittoa ei tule Juhannusta. 
Seurakuntatalolla emännät valmistavat maanmainiota juustokeittoa,jota ilolla ostan monta litraa.
Toisissa perheissä tätä ei syödä juuri lainkaan,mutta meillä keitto kuulu olennaisena osana perinteisiin. 


Ja Juhannuskokolla käynti oli myös mukava piristys, eivätkä hyttysetkään kiusanneet tänä juhannuksena ulkoilijoita. 

Miten sinun Juhannus meni?

Peeäs,tiesitkö että tasan puolen vuoden päästä on Tapanin päivä? ;)




Juhannusterassi


Juhannus.
Kaappi täynnä hyvää syömistä, ennen kaikkea maukasta juustokeittoa ja muita herkkuja. 
Mukaan palanen kakkua.
Ulkona +10 lämmintä, mutta mieli on lämmin ja leppoisa. 
Ei kiire mihinkään.


Terassitkin on siivottu, somistettu ja kukitettu. 
Ei öljytty, ei puunattu. 
Onneksi elämää on Juhannuksen jälkeenkin.


Kukkia yhdistelemällä tuli aikaan kiva asetelma. 



Kaappeja penkomalla löytyi monenlaista nättiä, eikä uutta tarvinnut ostaa.♡


Terassikelejä odotellessa ;)

Oikein leppoista Juhannusta kaikille!
Myös työssä ahertajille!♡




Onko kesäsi täynnä työtä vai annatko aikaa myös itsellesi?


Hei Ystävät! 
Blogissa on ollut hiljaista, mutta muuten ei...
Usein olen aikonut aloittaa kirjoittamisen,mutta siihen se on jäänyt.
Kesä tuli vihdoin tänne meillekin ja kaikenlaista pientä ja isompaa on tehty. 
Akkunat on edelleen pesemättä, mutta entäs sitten... Monta muuta asiaa olen tehnyt ja tärkeimpänä niistä näen tällä hetkellä Poikasen kanssa olemisen. On ulkoiltu, kiikuttu, ihmetelty maailmaa uudesta perspektiivistä kun meillä seisotaan jo topakasti. Välillä pyllähdetään ja maisema
 on taas eri näköinen. Aika ihanaa! Eikö!


Takaterassilla on syöty ja juotu kelin mukaan. Päivitelty, mitä kaikkea pihalla pitäisi tai voisi tehdä,mutta onhan tässä aikaa. Koko elämä. 
Kun ympäriltä poistuu tärkeitä ihmisiä,joiden toivoisi olevan niissä elämän tähtihetkissä mukana,niin oppii itsekin ajattelemaan elämää vähän toiselta kantilta. 


Kaikki turha narina ja oravanpyörässä juoksu on jäänyt vähemmälle. Samoin olen alkanut miettiä entistä enemmän,kuinka paljon elämässä on niitä hyviä asioita. Ihan arkipäivänäkin. 
Aika usein kuulen joidenkin sanovan,ettei voi tehdä sitä tai tätä,kun pitää tehdä sitä ja sitä. Kesä tuntuu olevan täynnä uurastusta,menoa paikasta toiseen,aikatauluja,kiireisiä viikonloppuja...
Jotkut pitävät meitä varmaan laiskoina, kun piha valmistuu pala kerrallaan,risukasat odottavat käsittelyä ja sen semmoista.  
Olen niin ylpeä miehestäni, kun eilen sanoi että "minulla ainakin on hyvä mieli siitä,kun sain siirrettyä muutaman kiven lisää kiviaitaan. " Siinä oli hänen päivän työ pihahommissa. Sen sijaan levähdimme, olimme yhdessä perheenä, kävimme mummulassa kahvilla ja ihastelimme koiran ja pienen ihmisen välistä tuttavuutta.

Jokainen tekee elämästään juuri niin kiireisen tai rauhallisen kuin tuntee tarvetta. Toivottavasti kaikki löytävät kuitenkin tänäkin kesänä aikaa myös aina olla ja nauttia. Työ ei tekemällä lopu. ♡

Mukavia kesäpäiviä, Sinulle! ♡





Vierashuoneesta lastenhuoneeksi


Villa Emman Callen kamarissa on puuhasteltu ja huoneesta on saatu entistä ehomman näköinen. Huonehan alkaa muistuttaa nääs lastenhuonetta.
Ja miten pienillä nikseillä siitä tulikin lopen todella kiva!

Aikaisemminhan tämä huone on meillä ollut vierashuoneena ja orastavana lastenhuoneenakin, mutta jotenkin vaan en ole saanut sitä näyttämään tarpeeksi "pehmeältä" lastenhuoneeksi. Huone on edelleen myös vierashuone, mutta lastenhuoneena toimii tällä hetkellä lähinnä leikki- ja säilytyshuoneena.


Aikaisemmin huoneessa oli mustavalkoiset pitkät verhot ja musta päiväpeite. Lattialla niin ikään tummempi ja isompi matto.
Ja kaikki lähti oikeastaan siitä tarpeesta, kun meillä kiivetään nykyään joka laatikon päälle ja joka paikkaan, niin hankin lelulaatikoksi vähän pehmeämpiä laatikoita. Kiivetä toki saa ja pitääkin, mutta nämä ovat meillä käytännöllisempiä kuin edelliset painavammat korit. Ja ovathan ne myös samannäköiset.
Samalla tuli ratkaistua sekin ongelma, että aamuisin otetaan vain yksi lelulaatikko kerrallaan levitettäväksi, niin pysyy leikitkin mieluisampana, kun ei ole kaikki yhtä aikaa levällään. 
Laatikot löytyivät Tokmannilta todella edulliseen hintaan!
Kuviona näissä oli kaunis kielokimppu. 



Valkoinen, samettipintainen päiväpeite löytyi myös Tokmannin ale-korista. Huoneen ilme raikastui kyllä kertaheitolla. Vielä ikkunaan vanhat Marimekon verhot ja somisteita vähän eri paikkoihin...
Ja löytyyhän sieltä toki Callellekin oma lempituoli! 
Callehan käyttää tätä edelleen omanakin huoneenaan, niinkuin on siihen oppinut. 
Pitäähän sitä pojilla oma huone olla. ♥
Pitää vielä Callenkin nimikirjaimet seinälle laittaa, tiedä vaikka osaa lukea kun on muutenkin niin terävä isoveli!


Huoneen väritys on varsin maltillinen, mutta väriä antavat Poikasen isän tekemä
 vanha jakkara, kirjat ja lelut.








Mietitkö, mistä aakkoskortit ovat?
Tutustuin taannoin messuilla Aakkoset-yritykseen.
Heiltä löytyy laaja valikoima kortteja, julisteita, kehyksiä, viirinauhoja sekä askarteluun ja sisustukseen liittyviä paperituotteita. 
Heidän ihanaan valikoimaan voit tutustua enemmän täällä!


Ja kesää odotellaan edelleen täällä, villasukat jalassa! ♥