On aika hiljaa kiittää. Minun elämäni. ♥


Näihin kauniisiin kuviin on hyvä päättää blogin vuosi 2016.

Vuosi on tuonut tullessaan paljon ihania asioita.
Perheeseemme on tullut yksi mies lisää, 
sama mies on saanut aikaan monenlaista muutosta niin kodissa, isässä kuin äidissäkin.
Meille on tullut ihan erilainen rauha, vaikka toisaalta koko ajan kaikki onkin vähän huiskin haiskin.

Olen oppinut ottamaan asioita rennommin. Ei haittaa, vaikka joku paikka on kesken, levällään tai ihan sekaisin. Päivä on huomennakin. Tai ensi viikolla. Ja ensi vuonna.



Meille on tullut myös piha, terasseja ja paljon kaikenlaista ihanaa. 
Välillä on oltu ihan pihalla.

Vuosi on myös opettanut ja antanut uusia ystäviä. 
Entisistä ystävistäkin on löytynyt uusia ystäviä.
Ympärillämme on paljon iloa ja valoa, monenlaista lämpöä ja tunnetta jaloa.

Minä olen 20 kiloa kevyempi kuin vuosi sitten, mutta en siltikään ole vielä pieni.
Ainakin minulla on suuri sydän. Ja iso ääni.


En ole koskaan ollut näin kauan töistä pois. 
Nyt on ollut aikaa ajatella elämäänsä ja mahdollisuus nähdä asioita eri puolilta. 
Myös sieltä toiselta.

Kaiken kaikkiaan elämä on aika laiffii, niinkuin Matti sanoo. 



Elämä on tuonut mukanaan myös huolta, vastuuta ja rakkauden jakamista.
Edessä on pieni ihminen, jota rakastaa niin kovasti että melkein pakahtuu. 
Joskus rakkaus on niin kovaa, että se melkein pelottaa. 
Elämä on yhtä opettelua. Onnea ja epäonnistumisia, iloa ja joskus suruakin. 
Näin ovat muutkin vanhemmat sanoneet.

Vielä vuosi sitten en tiennyt, miten suuri sydän minulla onkaan vuoden päästä. 
Miten laajalle kädet ulottuvat ja miten kovasti voi toista rakastaa.
Ihan niin paljon, että pelko ilon loppumisesta kulkee käsikädessä.
On niin ihmeellistä, että voiko meillä olla asiat näin hyvin.

Onni rakentuu pienistä murusista ja sellaisia minulla on nyt elämässä ainakin kolme kappaletta. ♥


Toivotan Sinulle rauhaa ja rakkautta ensi vuodelle!
Muista nauttia elämän pienistä muruista,
hioa pienetkin timantit kiiltämään.
Anna itsellesi aikaa olla sellainen kuin olet.
Pysähdy, kuuntele ja mieti. 
Oletko se sinä?





Lämmin kiitos Sinulle, kun olet kulkenut kanssani tämän matkan! ♥
Jatketaan yhteistä polkua myös ensi vuonna.



Rakkaudella, Anne

Joulun jälkeistä elämää

Joulu alkaa olla kääntymässä Tapanin päivän iltaan ja arkiset puuhat ovat jo mielessä. 
Meillä joulua on vietetty leppoisissa merkeissä juhlien, syöden, saunoen ja ihan vaan ollen.
Aamulla meinasi kyllä melkein itku tulla, kun puntarille hyppäsin. Miten voi tulla niin monta kiloa muutamassa päivässä??

Lohduttauduin sillä, että suurin osa täytyy olla nestettä ja se on kiireesti saatava liikenteeseen. Naamasta näkee myös, että yksi jos toinenkin suklaa on mennyt suusta sisään.
No, sinne ne nyt on kuitenkin menneet... suklaat, juustot ja kaikki muut herkut.
Onneksi joulu on vain kerran vuodessa ja silloinhan sitä saakin herkutella, eikö niin.
Päivällä pukattiin urakalla lunta ja kulutettiin kaloreita raikkaassa ulkoilmassa.
Se se on parasta hommaa!


Joulukattaukseen ostin Prismasta Finlaysonin Coronna- liinan valkoisena versiona.
 Meillähän on tällainen samanlainen käänteisillä väreillä. Ihan paras liina!

Joulun alla hankin myös Halpa-Hallin keräilymerkeillä muutamia Kastehelmi-tuotteita. 
Kynttilöitä on porruutettu urakalla aamusta iltaan, sisällä ja ulkona.



Ja ne herkut sitten. Voin kertoa, että ne kaupan laatikot kermalla höystettynä ja omissa kupeissa oli ihan yhtä hyviä kuin omatekemät. Ja vaikka kaappi ei pursunnut entisten vuosien tavoin, niin silti kaikenlaista syötävää vieläkin löytyy. 
Nämä Marimekon Oiva-kulhot ovat suosikkejani.
Minusta on mukava omistaa muutama "erityinen" astia, joita voi yhdistellä sitten edullisempiin vaihtoehtoihin.







Huomenna aloitetaan uusi viikko ja kohtahan sitä taas juhlitaan Uutta Vuotta ja syödään uusia herkkuja. Mukavaista tulevaa viikkoa, Sinulle! ♥

Luukku 22:Joulu saa tulla!♡


Joulu tulla jollottaa...jo ihan nurkan takana. Eipähän se aiemmin ole meille näin aikaisin jollottanutkaan. Aikaisempina jouluina on menty vielä Aaton aatto iltana toinen jalka ilmassa. Armaani tuumasi,että silloin oltiin molemmat töissä. No niinkin,mutta yksi syy tähän on se,että minä hösötän puolta vähemmän.  Niin vaan joulu tulee.Tänään käytiin iltasella ajelemassa loput kortit ja paketit. Kaupasta on kannettu monta kassia. 
Illalla palkitsin itseni ja aloitin ensimmäisen joulusuklaarasian syönnin. Onhan se aloitettava,jos meinaa jouluna kaikki syödä. 


Edellisistä jouluista poiketen emme ole ajelleet yhdessä pitkin metsäteitä kuusta katsellen.
Tänään kävimme Poikasen kanssa kuusimetsällä tässä omassa metsässä, ihan lähellä.
Reissusta kuva alempana. 😂

Tänä jouluna olen satsannut muutamiin ajattomiin, mutta laadukkaisiin tuotteisiin. Vastaavasti möin netissä pois sellaisia, jotka eivät samanlaista tunnetta ole aiheuttaneet.


Lämpimiä ja riemukkaita päiviä Jouluusi! 😊 


Luukku 21; Suolainen jouluherkku


Tämä joulukalenteri kulkee kyllä nyt jälkijunassa,myöhäisessä junassa.
Päivä on kuitenkin mukava päättää suu hymyssä suin tänäänkin onnistuneesta päivästä,mukavista kohtaamisista, saamastani yllätyksestä ja itsensä voittamisesta. 

Kuvaohjeiden mukaisesti valmistuu maukkaat sulatejuustopasteijat. 
Näitä tykkään tehdä erilaisilla täytteillä vastapainoksi muille herkuille. 





Huomiseen!♡

Luukku 20: Mailegin Maria


Niin on kääntynyt tämäkin joulukuun päivä iltaan. Tarkoituksena oli ottaa teille kuvia päivänvalossa. 
Mutta,onneksi päivä on huomennakin. 

Tänään olen ollut vähän Tontun touhuissa, pistänyt somisteita myyntiin,koska olen hankkinut muutamia erityisesti haluamiani tilalle.
Halpa-Hallin keräilymerkeillä on saanut Kastehelmiä hyvin edullisesti. 

Mailegin Maria oli yksi toiveeni ja siinä se Maria nyt on. ♡ Posti kuljetti sen meille SisustusTrendon Joulukalenterista. 
Samaisesta liikkeestä olen ostanut aiemmin kuvassa näkyvät lasipallot. En ole kova kiintymään tavaroihin,mutta nämä ovat sellaiset mistä en hevillä luovu. 


Jouluun ei ole enää montaa yötä.
Olen aivan yllättynyt itseeni, miten rennolla otteella joulu meille tekee tuloaan. 
Viime yönä Poikasta sänkyyn laittaessa selkä jumahti pahan kerran ja tänään on menty kankeasti. Jospa huominen jalkahoito ja saunan pesu auttaisi taas selän kuntoon. Liikunta on paras lääke.♡

Ja Tiedättekö, olemme ostaneet elämämme ENSIMMÄISET valmiit laatikot. Eräs tuntemani Rouva Bucket kertoi aina tekevänsä niin,lisää vain kerman ja laittaa omaan uuniastiaan. Näin minäkin ajattelin tehdä.
Yllättävän vapauttavaa!

Huomiseen! 


Luukut 18 ja 19; Joulujuttuja ja blogiarvontaa


Hei Ystäväiset! 
Joulu on jo ihan lähellä. Eilinen ja tämä päivä on mennyt kyläillessä sekä jouluisia askareita puuhaillessa. Joulukalenterista avataan kerralla kaksi luukkua. 

Joulua on tullut meille luonnosta,omasta kaapista, toisten ideoista ja tänään Joulupuodista. Illalla vielä kauppareissulla mukaan tarttui kauan haaveilemaani Kastehelmeä. 

Joulukortit on laitettu ja niitä on myös saatu. Tontun hommiakin on tehty ja paketteja toimitettu salaisesti hämärässä.


Huomenna kuvaan teille monenlaista ihanaa,joten pysykäähän kuulolla. ♡

Ja lopuksi vielä Jouluisen somistearvonnan tulos!

Arvontaan pystyi osallistumaan blogissa,Facebookissa sekä Instassa.

Onni suosi tällä kertaa Facebookin kautta osallistunutta Teija Hämäläistä! 
Onnea Teija!


Teijalle laitettu viestiä ja paketti lähtee uuteen kotiin odottamaan joulua. 

Oikein mukavaa viikkoa kaikille! ❤ 

Luukku 17: Sisustusideoita


Luukusta 17 tupsahtaa esille täysin uudenhenkistä sisustusta. Tai ainakin uusia ideoita.Olipa mukava herätä aamulla puhtaasta ja kaikinpuolin tuulettuneesta kodista. Se on vaan tuo yötyö ihan parasta hommaa. 
Olen ratkaissut muutaman ongelman nyt niin,tehdään silloin kun tietää että varmasti saa tehdä rauhassa. Ja kun ei kerran unikaan tule aikaisin,niin mitäpä tuota ressaamaan. 


Nyt on ollut mukava sitten tänään vaan enempi olla. Sauna ja kylpyhuone ovat saaneet sen verran syksyn aikana siipeensä,että niitä pitää vielä kuurata. Tai pesinhän minä saunan ristiäisiin, lapsi rintarepussa keikkuen. Mikähän ajatus siinäkin oli! No,oli siinä sen verran että meidän toinen wc on kylpyhuoneessa ja moni vieras sitä käyttää.  No,tulipahan pestyä. 


Ensimmäisessä kuvassa kurkistus meidän uudistettuun tv-huoneeseen. ♡
Toisessa istutaan olohuoneen hämyisessä tunnelmassa  ja kolmannessa näkymä siihen mitä jaksan aina vaan ihastella ikkunasta.

Mukavaa lauantai-iltaa! 

Muistathan Jouluisen somistearvonnan (luukku 13).



Luukku 16:Joulukorttipuuhia

No niin,tulihan ne kuvat viimein. 
Täälläpä on harrastettu yökyöpelihommia. Ihan parasta ideoimisaikaa, yöllä!
Miesväki Callea myöten vakkaantui jo hyvissä ajoin maaten. Minulla oikein sormet syyhysi,kun pääsen hommiin.
Mainitsin teille jo aiemmin minun joulukorttimaniasta, siitä ettei valmiita voi laittaa kuin ihan kaukaisille. No,on siihen ihan perustekin. Tykkään ottaa valokuvia ja nyt Poikasen myötä on tullut viriteltyä "kuvausstudioita,"mistä joulukortteihinkin kuvat otin.
Eihän niitä kukaan näkisi,jos en korteiksi tekisi. 
Minulta löytyi jos jonkinmoista askartelumateriaalia ja myös runsas määrä erilaisia nauhoja.  Näiden korttien myötä materiaalin määrä väheni huomattavasti, mikä oli tarkoituskin.
Samaisessa kaapin katsomisessa löysin nimelläni varustetun cd-levyn. Aikani kun tekstiä tiirasin, hoksasin että siinähän on oikein röntgenkuva näpästy meikäläisen polvesta. Miten lie oli levy joutunut askartelukaappiin. Kylläpä se nyt jouti poistoon,kun ei ole tähänkään asti polvikuvaa tarvinnut. Kaikkea sitä tuleekin säästettyä.


Hyvinhän nuo muutamat joulukortit (12kpl) ehtii vielä määräpäivän jälkeenkin postiin. Monta korttia vähensin ja moni saa jouluviikolla kuvatervehdyksen puhelimensa kautta. Päätin siirtyä osin jo nykyaikaan. Eipähän rasitu Postikaan, kun vähennän lähetettäviä. Ehtivät sitten paremmin töiltänsä nurmen ajoon ja mummuja puhuttamaan. 
Postista puheen ollen, missähän luuraa tilaamani Mailegin Maria-tonttu?

Peeäs,kun antaa itselleen aikaa eikä revi joulusta ressiä saa mukavia asioita aikaiseksi. Näin on käynyt nyt minullekin ja niin vaan näkyy joulu olevan joka päivä lähempänä.♡

Ihan parasta päivää sulle!

Luukku 15: Harmaansävyjä jouluun


Tänään on saatu ihastella erilaisia sinisen,harmaan ja valkoisen sävyjä ikkunasta. Nyt iltaa kohden luonto on satumaisen sininen.

Harmaan eri sävyt ovat löytäneet myös tiensä meidän olohuoneeseen.  Tuosta kettutyynystä tykkään sitten yli kaiken.♡ 
Samalla olen miettinyt mihinkähän tuon kiikun ahtaisi tänä jouluna,kun siinä se nököttää joulukuusen paikalla. Meillä on ollut joka vuosi aito luonnonkuusi. 
Se se on kuulkaa jännää hommaa se kuusen haku. Autolla ajetaan kilometritolkulla, puut vain vilisevät ikkunasta ohitse. Minä kommentoin jo monta kuusta nähneeni,mutta vauhti ja näkymä ikkunasta vaan vaihtuu. Sopivaa ei meinaa löytyä. Toispuoleinen,harva,huono latva...

Meillä on Armaani kanssa vähän eri käsitys joulukuusen vaatimuksista. Minusta se ei saa olla liian leveä,että oksat ulottuvat joka puolelle olohuonetta, Armaan mielestä juuri sellainen on hyvä. Minusta kuusi on hyvä,Armaan mielestä harva.
Joka joululle on silti kuusi löytynyt tähänkin pirttiin ihan sopuisasti. Eihän sitä nyt kannata kuusen takia mieltänsä pahoittaa. Ja sitä paitsi, kukas sen on määrännyt millainen kuusi oikeaoppisesti pitäisi olla.

Minä olen haaveillut myös valkoisesta kuusesta, mutta siitä emme varmaan pääse yhteisymmärrykseen ja onhan se kyllä niinkin,että kuitenkin haikailisin itsekin oikean kuusen perään. Olisihan se vallan toisenlainen joulu,jos jäisimme ilman kuusen kastelua,tippuvia neulasia ja niitä ulottuvia oksia. Ei kyllä se pitää olla oikea kuusi!


Jokos teillä on kuusen neulaset mielessä?

Peeäs,muistakaa jouluinen arvonta (Luukku 13)!

Luukku 14: Oletkos ollut kilttinä?

Mitenkäs se on? 
Onko sitä tullu oltua kilttinä?
Tontut kurkkii ikkunoista. Saapa nähä tuoko pukki lahjoja.
Oleppa nyt nätisti...

Näinhän sitä on tullut itsekin sanottua.
Katsoin Ylen ohjelman "Puoli Seitsemän."
Siinä käsiteltiin tätä joulunaluskiltteyttä mainiolla tavalla, mutta ohjelma pisti silti miettimään...
Ehkä sitä on itsekin ajatellut, että se on samalla vähän niinkuin huumoria, mutta kyllähän se oikeasti on lapselle aika paljon.

Linkistä pääset katsomaan ohjelmapätkän.


Käykääpäs kurkkaamassa! 


Samasta linkistä pääset tekemään Joulupersoonatestin.

Testin tulos alempana... nooh, ehkä ei nyt ihan totta kuitenkaan! :D


Olet Jouluihminen

Olet ehta Jouluihminen. Joulu on sinulle vuoden tärkein juhla ja vietät sitä sydämessäsi läpi vuoden. Aloitat jouluvalmistelut 25.12 – seuraava jouluhan on jo aivan nurkan takana. Ostat joululahjoja ympäri vuoden ja tiedät, että seuraavan vuoden joulukoristeet kannattaa ostaa alennusmyynnistä heti joulunpyhien jälkeen. Lajitoverisi tunnistaa parveilusta joulukoristeosastoilla. Siellä te hypistelette tavaraa lasittunein silmin ja autuas hymy huulilla. Kynttilänvalo! Glögin tuoksu! Lumen narske! Jos joulua ei olisi, se pitäisi keksiä.

Luukku 13: Jouluinen somistearvonta



Hyvää huomenta!
Tänään on jännä päivä. Villa Emmassa-blogi järjestää ja tarjoaa jouluisen somistearvonnan kiitokseksi kuluneesta vuodesta ja ihanista kommenteista!
Kaikista niistä ajatuksista ja mielipiteen vaihdoista. 
Blogi on laajentunut näin loppuvuodesta myös Instagrammiin sekä Facebookkiin. 

Olen saanut paljon uusia lukijoita ja se lämmittää aina sydäntä. Kaikki ne tykkäykset Facebookissa ja Instassa. Blogin puolellakin on kävijöitä,mutta enemmänkin saisitte kirjoittaa. ♡

Mutta,tiedän...Olen itsekin vähän laiska siinä(kin).


Arvottavaksi olen valinnut ajattoman Partyliten hurrikaanisomisteen.
Hurrikaani on hopeanvärinen, kevyt ja erittäin kaunis. Kynttilän väriä vaihtamalla saat hurrikaaniin erilaisen sävyn ja tunnelman. 



Arvontaan voit osallistua 
-kommentoimalla tähän postaukseen
-kommentoimalla Facebookissa (Villa Emmassa)
-kommentoimalla Instagrammissa  (villa_emmassa)

Arvonta päättyy tämän viikon sunnuntaina 18.12.klo 23



Luukku 12: Pukkia odotellessa ♡


Vielä ehtii avata luukun tällekin päivälle. Jo kolmas päivä menossa siedätyshoitoa. Onnistuu muuten yllättävän hyvin. Iltapäivällä meinasi vanhat tavat hyökätä kehiin, mutta pistin kiireesti istumaan, ettei vaan vanhat tavat saa minusta valtaa. 

Ihmeen hyvin pystyn sietämään epäjärjestystä,vaatteita siellä täällä, puhtaita,likaisia, porkkanaisia. ..

Yhden "joulusiivon " tein tänään. Siivosin jääkaapin. Pieni juttu,mutta niin paljon vaikutusta. Miksei kukaan ole keksinyt, että jääkaapissa on aina tietty järjestys ja sille hyllylle ei muuta laiteta?
Jos minulta kysytään, osaisin kyllä kertoa sen järjestyksen.😂 

Muutamat lahjat saivat myös täydennystä ja ne kortit ja valokuvat...arvatkaapa mitä niille kuuluu...Valokuvia olin ladannut teetettäväksi useita kymmeniä,eri kansiosta. Kaikki meni siihen asti hyvin,kunnes tietokone keksi asentaa päivityksen minulta kysymättä! 
No,homma otettiin eilen uudestaan rauhallisemmalla mielellä. Ja miten minusta tuntuu,että aikaakin meni puolta vähemmän. 
Ja eihän ne valokuvat ehdi siihen koko Suomelle määrättyyn aikatauluun eli keskiviikkonahan se kaikki pysähtyy...tai ehkä loppupäivää kohti kiihtyy,kun on se korttien VIIMEINEN päivä laittaa edullisemmin. 
Mutta,eikös me puhuttu että elämää on sen jälkeenkin. 
Kuvia odotellessa...


Että,aika mukavan leppoisissa tunnelmissa täällä mennään. Nämä kuvat kertovat tarinaa meidän aikaisemmista jouluista. On sitä Pukkia odotettu ennenkin.♡




Luukut 10 ja 11:Täydellinen joulu


Millainen on sinun täydellinen joulusi? 
Olen taas saanut muistutuksen siitä,että pipoa voi löysätä. Elämästä ja joulusta ei tule sen valmiimpaa, vaikka kuinka laittaisi yhdeksi pyhäajaksi kaikki kupit ojennukseen. 
Ei,en ole siivonnut kaappeja,enkä pyyhkinyt joka hyllyn reunaa. Olen opetellut olemaan,istumaan ja sietämään asioita. Sietämään,että hommat ovat tekemättä tai ainakin puolitiessä. 
Olen opetellut, että joulukoristeita voi laittaa esille,vaikka toisaalla olisikin tavarat levällään. 


Minä, niinkuin moni muukin on asettanut itselleen tavoitteita "ennen joulua." Niillä on mukava kilpailla eri keskusteluissa ja somessa kuka on ehtinyt mitäkin tehdä ja kuinka tukka putkella on taas menty. 
Joulun alla tavoitteina on mm.joulukorttien postiin saattaminen ennen määräpäivää  (14.12). Olen kuunnellut kauppareissulla, että moni kirjoitti kortit Itsenäisyyspäivänä, kun oli aikaa. Ei tullut kiire. Entäs,kun on saanut päähänsä ettei valmiita kortteja lähetellä vaan ne on tarkoitettu laiskoille ja tunteettomille ihmisille. Sellaisille,jotka VAAN lähettävät kortin. MiNÄ sen sijaan askartelen kortit suurella sydämellä ja ajatuksella,mietin kortin saajaa lämmöllä ja kirjoitan tekstin kauniisti juuri oikeanlaisella kynällä.  Valmis kortti laitetaan korkeintaan sellaiselle, kuka on sattunut unohtumaan listalta tai joka laittaa kortin ja minun täytyy ikäänkuin vastalahjana muistaa häntä. Vaikka joulun jälkeenkin. Onhan myös Uusi Vuosi tulossa,mitä voi kortissa toivottaa. Siitäkin tunnetaan huonoa omaa tuntoa,kun ihminen saattaa ajatella, että "kun valmiin kortin hälle laittoi."

Hoksasin yhtenä päivänä,että ristiäiskuvat ja ne joulukorttikuvat on edelleen teettämättä. Ifolorilla oli Happy Hour-päivät. Kiireellä yritin kuvia tihrustaa tietokoneen ruudulta ja saada teetetyksi kyseisinä päivinä. Samalla sain idean,että teetän vanhoista valokuvista tauluja joululahjaksi.  Kaikki meni siihen asti hyvin,kun tajusin kuvan repeytyneen ja kuvan resoluution olevan liian alhainen. (Älä kysy mikä se on). Turvauduin somessa pyytämään apua kuvan muokkaukseen. Ammattimaisemmat ihmiset kilvan muokkasivat kuvaa ja lähestulkoon kilpailivat siitä,kuka oli korjannut kuvan virheen nopeiten. Paras ilmoitettu ennätys oli 2 sekuntia. 
Minä vuolaasti kiittelemään ja toiveikkaana olin jo painamassa nappia,että kuva lähtee muokkautumaan tauluksi. Kunnes,eräs kehoitti olemaan tekemättä taulua pienestä somekuvasta.  Sitten tuli lisävinkkejä skannerin käytöstä ja kuvan muokkaamisesta erilaisin pikselein ja niksein. Pikku juttu,teen sen toisella kädellä.

Lopputulemana Happy Hour oli ja meni,kuvat on edelleen lähettämättä ja kuva skannaamatta.



Ja siitä siivoamisesta. Edesmenneellä anopillani oli tapana kääntää huusholli nurin aina viikko ennen joulua ja juhannusta. Toisella kädellä hän ripsusi katot, pyyhki pölyt, pesi ja silitti,leipoi kaapit täyteen ja touhusi perheelle ruoan. Tokikin, kun aatto tuli oli hän väsynyt, uupunut, hermo tiukalla mutta onnellinen. Niin oli aina tehty! Minä nuorempana ihmettelin tuota höyryämistä. Ikävä kyllä,näyttää olevan samoja piirteitä. Tosin keskityn ihan toisenlaisiin höyryämisiin. Hän tosin kirjoitti valmiit kortit,mutta se postikorttiralli autolla ajaen olikin sitten jo toinen juttu...

Niin niistä korteista. Elämää on myös 14.12.jälkeen. Aikaisempi määräpäivä oli Itsenäisyyspäivä. 
Jouluvalojen asennus VIIMEISTÄÄN. Joskus se on ollut myös piparien leivontapäivä. Kun niin on aina tehty. Olen huomannut,että historia toistaa itseään. Yritän suorittaa erilaisia tehtäviä määräpäiviin mennessä, kun niin on aina tehty. Ja todellisuudessa,KUKAAN ei ole minulta näitä asioita vaatinut. Ihan itse olen ressini keksinyt. 

Kukaan ei oikeasti tiedä  milloin jouluvalot pitäisi asentaa. Kukaan ei tiedä,että olen ajatellut juuri häntä korttia kirjoittaessa.  Kukaan ei oikeasti tiedä,että olen joka joulu ajatellut ilahduttaa kanssaautoilijoita pitämällä lyhdyissä tulia joka joulukuun viikonloppu. Ei ole ollut. 

Onneksi elämässäni on olemassa "järjen ääni" joka pistää minua välillä ruotuun. Auttaa pysäyttämään ja miettimään,mikä oikeasti on tärkeää. Yritän kyllä välillä pistää kampoihin,kun niistä omista tottumuksista ja periaatteista on joskus vaikeaa päästää irti. 


Näin tärkeäksi tuoda asian esille näin joulun alla,koska galluppia harrastaessani olen huomannut,etten ole ainoa. Meitä suorittajia on,monta ja miehet on ihan helisemässä meidän kanssa. 
Minäkin olen lukuisia kertoja luvannut itselleni, etten enää sortuisi moiseen. Niin vain vanhat perinteet ovat tiukasti kiinni ja usein huomaan olevani taas samassa pisteessä.
Yllä oleva kuva kertoo paljon siitä millainen emäntä täällä hyörii, lähes sananmukaisesti. Alan kuulemma aika ajoin muistuttamaan Hyacinttia. 

Elääkö sinussakin palanen Hyacint Bukeeta?
Olisi mukava kuulla aitoja kommentteja ja ajatuksia,miten joskus on hyvä nauraa itselle ja löysentää pipoa. 

Minulla olisi ollut paljon muutakin kerrottavaa,mutta säästetään ajatuksia toisellekin päivälle.♡

Ihan parasta pyhäpäivää Sinulle!