Rakkautta tavaroihin vai tavararakkautta?

Hip hei Ihanuudet!
Pahoittelen, että edellisestä kirjoituskerrastani on taas vierähtänyt tovi. Mutta, täällä ollaan jälleen.

Mietin, mikä olisi hyvä aihe täksi päiväksi. Ja mikäpä se parempi kuin iänikuinen kierrätys, kirpputori tai tavaroiden roudaaminen paikasta toiseen.

Poimin kuvakokoelmasta vanhoja kuvaavia kuvia ja pohdin samalla, mitä kaikkea olenkaan laittanut kiertoon vuosien aikana. Onneksi enää kierrätettävää ei ole kovin paljon, vaikka aina sitä vaan löytyy. Vaikkakin nämä uusimmat kierrätykset taitavat olla niitä uusimpia ostoksia. Aika vapauttavaa on osata päästää tavaroista irti ja hankkia sitten tilalle juuri sellaista, mikä ihan oikeasti miellyttää /tai tarvitsee... Tai olla hankkimatta mitään.


Meillä sataa nyt ulkona lunta, tosin maa ei ole vielä valkoinen. Keli sinänsä on aika masentava, vaikka täytyy siitäkin jotain positiivista muistaa... onhan se parempi niin, että lämmintä piisaisi sitten kesämmällä kun kesä on.


Siitä aasinsiltana tähän järjestelyyn. 
Menneenä viikonloppuna kävin kahdella kirppiksellä ja kummastakin tein mukavia löytöjä. Tällä kertaa lähinnä vaatelöytöjä, mutta myös 3 ikkunaan pirteät retroverhot sekä pöydälle Finlaysonin pöytäliinan. Juuri sellaisen minkä olen aina halunnut!
Siinä samalla kun kiertelin pöytiä ja katselin, mitä itse kenellekin oli kerääntynyt ylimääräistä mietin miten paljon tavaraa ihmisten ympärillä onkaan.


Jos voisit valita vaan muutaman tavaran, pärjäisitkö niillä?
Pitääkö kuppia ja kippoja olla kymmeniä? Entä piirakkavuokia? 
Miten lasten lelut? Leikitäänkö kaikilla vai onko niistäkin eriytynyt vain suosikkeja?



Ja entäpä sitten vaatteet? Kuinka paljon ihmisillä on kaapeissaan vaatteita, tavoitevaatteita, melkein-vaatteita, juhlavaatteita, sittenkunvaatteita, sopiviavaatteita, koti-ja työvaatteita, römppävaatteita, hintalaputkaulassavaatteita...





Samalla kun teen hankintoja, mietin mitä kaikkea siitä edestä laitan eteenpäin. Joistakin esineistä tulee minullekin suosikkeja, joistakin on taas helpompaa päästää irti.


Löysin hyvän linkin, missä kerrotaan mainioita vinkkejä juuri tähän ajatteluun.



Voi voi... mitä se vanha väki sanoisikaan näistä meidän kierrätyshöpinöistä... vai muka liikaa tavaraa!



Mitä sinä olet laittanut tänään kiertoon?


Minä aloitin ihan arkisesti roskapussista sekä muovi-ja metallitölkeistä...
 ai niin ja sängystä lähtivät yhdet tyynyt...


Pieni kauneussalonki

Pienestä huoneesta monta kuvaa...
Esittelen teille tänään oman pienen "kauneussalonkini," mikä koki eilen siivousinnostuksessa taas pieniä muutoksia.

Muutoksessa sikäli näkyvillä oleva tavaramäärä lisääntyi, mutta nyt tavarat pääsevät paremmin joka päiväiseen käyttöön eivätkä unohdu kaapin perukoille.

Olkaa hyvä!


Tätä 2,4 neliön wc:tä hallitsee Jyskistä ostettu lähes koko seinän pituinen peili.
Takaseinässä lukee "Olet Ihana!" mikä muistuttaa minulle joka aamu siitä, että olen tärkeä. Saman viestin voivat lukea vieraat tai kuka tahana wc:n käyttäjä.
Väkisinkin teksti saa hymyn huulille.

Kuvakulma on kuvassa nyt väärä ja wc näyttää paljon pienemmältä kuin onkaan. 



Minulla on paljon erilaisia koruja, joita ei tule käytettyä kun ovat olleet kaapin perällä. Nyt laitoin osan niistä reilusti esille.



Pyyheteline on ostettu paikallisesta kukkakaupasta jo paljon ennen kuin talon rakentamisesta oli tietoakaan. Tämä on pysynyt aina kestosuosikkina!



Pidän valtavasti erilaisista tuoksuista ja niitä meiltä löytyy mm. huonetuoksujen, tuoksukynttilöiden ja tietenkin hajuvesien muodossa.


Esteettisesti kauniit esineet tuovat hyvän mielen. Kaunis timantein koristeltu saippuapumppu 
Halpa-Hallista.


Ja tässä aarteeni!


Käytän harvoin huulipunia ja sen kerran kun haluaisin laittaa, ovat ne aina jossain laukun pohjalla tai hukassa... Nyt ne ovat kauniisti esillä pöydällä. Pohjana metallirasian kansi.


Vanhat kynsilakat joutivat roskiin, mutta monta jäi vielä käyttöön. Uusi paikka löytyi meikkilaatikosta, mihin tein uuden järjestyksen erottamalla meikit ja kynsilakat toisistaan puisen laatikon avulla. Aikaisemmin meikit ajelehtivat laatikossa ja näkyihän siellä olevan paljon muutakin...


Samalla tuli pestyä kaikki meikkisiveltimet ja teroitettua kynät. Vanhat joutivat pois ja vain parhaat jäivät käyttöön.


Vuoden sitkein työ on ollut hiuksien kasvattaminen. Nyt niissä on mittaa jo vaikka kuinka ja erilaisin hiuskoristein niihin saa uutta ilmettä.
Pinnit ja muut hiuskoristeet pääsivät pikkupenkille vatiin, mistä niitä on helppo ottaa.


Ja viimeisenä innoituksena pesin kaikki korut astianpesuvedessä. Kamalan likaisia olivatkin!


Tämä kevätaurinko saa innostumaan kaikenlaisesta räpöstelystä ja siivouksesta. Mutta, hiljaa hyvä tulee. Yksi huone kerrallaan, niin ei ehdi väsymään. :)

Tein itselleni jo "To Do-" listan, jotta kaikki sellaiset inhokkijutut tulisi tehtyä... mutta, siinähän ei ollut aikataulua. 

Oletko sinä innostunut tekemään muutoksia kevätkodissasi? 
Entä oletko huomannut, että kevään tullen tykkäätkin ihan eri väreistä?

Minulle on käynyt niin, että olen aina inhonnut sinistä tai pidän vain tietynlaisesta sinisestä... Nyt olen alkanut miettimään jo monenkinlaista sinistä meille kotiin... 

Hmm... mielenkiintoisia kevätihastuksia! 



Aurinkoa sydämeesi ja mukavaa tulevaa viikkoa! ♥

Niin kaunis on hiljaisuus. Aamunsarastuksia Villa Emmasta...

Kuka malttaa nukkua vielä? :)
Nyt ylös ja nauttimaan keväästä!

Minullakin väsymys on kaikonnut ja tunnen olevani monenlaista kevätenergiaa täynnä. Eilen illalla sain töiden jälkeen mahdottoman siivouspiikin ja siivosin illalla (20 jälkeen... :) huushollin. Mutta, olipa tänä aamuna mukava herätä, kun saa nyt rauhassa istuskella ja tuumailla niitä näitä ennen töihin lähtöä.

Ja sitä paitsi iltasiivoaminen on ihan parasta, koska silloin tulee eniten ideoita. Ainakin täällä päässä. Silloin tietää myös realiteetit, ettei koko huushollia kannata kääntää nurin eikä järjestystä alkaa vaihtamaan, jos meinaa saman vuorokauden puolella käydä vielä levollekin.


Tämä aamu oli niin hämärä ja utuinen, että sisäkuvista ei olisi tullut mitään. Siispä ulos terassille töllistelemään. Se on Callen ja minun mielestä ihan parasta kevät- ja kesäaamuisin. 
Katsoa vaan ja kuunnella linnunlaulua.





Antaa katseen viivähtää, pysähtyä. Tuntea ilman viileys, mutta silti piristävä vaikutus. 
Hetki, kun ei ole kiire mihinkään.







Sitten lopuksi vielä KIITOS! ♥
Sain kaunista luettavaa ja palautetta blogistani. Asioita, jotka koskettivat mutta joita ei tule itse niin ajatelleeksi. On mukava kuulla, että te monet saatte iloa ja valoa jutuistani sekä kuvistani. Tämä on ollut blogin alkuperäinen tarkoituskin. Tuottaa mielihyvää ja lämpimiä ajatuksia.

Jos teitä lukijoita ei olisi, en olisi innostunut aloittamaan blogia uudelleen. Minulle ei ole väliä, onko teitä siellä 100 vai enemmän. Tiedän, että blogia lukee moni jotka eivät ole kirjautuneet.
Kiitos siis teille kaikille, että kannustitte minua aloittamaan kirjoittamisen ja kuvaamisen uudelleen. 
Elämässä on asioita, jolloin aina ei jaksa.

Nyt elämässäni on kuitenkin iloa ja valoa, voimaa joka kantaa joka päivä eteenpäin. ♥


Kauniita ajatuksia keväiseen päivääsi!