Ajatuksia ja mietteitä kodinhoitohuoneen tunnelmista

Tänäänpä laitan teille ihan arkisia kuvia kodinhoitohuoneestamme.

Tykkään tästä huoneesta paljon, mutta tällä hetkellä tässä on vähän liian montaa toimintoa... tosin, kaikki toimivat sulassa sovussa keskenään. Varsinaisen "toimiston" siirsin pois, mutta tuo mööpeli sai jäädä, eikä se siinä haittaa.

Kun ei anna haitata. :)

Poikasen hoitopöytä löytyy toisesta päästä ja alakaapit päätyivät vaatteille ja muille tavaroille.

Yläkaapissa pidetään kaikenlaisia paperijuttuja ja niinkuin kuvasta näkyy, ei taida olla kaappi ihan järjestyksessä, kun ovi noin repottaa.

Täällä oli aikaisemmin valkoinen pitsiverho, mutta koska olen niin mustavalkoinen ihminen niin siirsin tämän suosikkiverhoni tasapainottamaan huoneen tunnelmaa.

Vaikka onkin monenlaista toimintoa, niin samoilla sävyillä saa yhtenäistä aikaiseksi.

Toisella puolen hyrryytellään pyykkejä ja toimitellaan muita asioita.

Lopen kuitenkin erittäin toimiva tila, vaikka joskus mietinkin erilaista ratkaisua.

Tykkään käyttää tavaroita eri käyttötarkoituksessa.

Nämäkin peltiastiat olen ostanut vuosia sitten ale-korista ja oikeasti ovat yrttiruukkuja.

Pienillä ratkaisuilla saa kivaa aikaiseksi ja näitä on helppo muuttaa tarpeen tullen. 

Oikeastaan on aika kiva, kun kaikkea ei olekaan mietitty valmiiksi... 

Mihin käyttäisinkään luovuuteni, jos kaikki olisi valmiina!

Mutta, eipäs tänne tämän kummempia.

Tänään olen ollut vähän väsähtänyt, liekö syy hämäryyden vai minkä..

Joulujuttujakin olen jo miettinyt aikalailla ja sitä, miten asioita voisi tehdä toisin ja ehkä vähemmällä höyryämisellä...

Tänään olen myös totuttanut itseäni pieneen kaaokseen... siihen, että astiat on laittamatta koneeseen ja pyykkiä ei ole tänään pesty. Imuroinutkaan en ole. Enkä käynyt ulkona, paitsi ovenraosta. Hiuksetkin on olleet tänään vähän sinnepäin ja olen ollut koko päivän lököhousuissa, mikä ei ole tapaistani... mustavalkoisissa kuitenkin, tyylistä pitää pitää kiinni. :)

Ja kyllä, olen syönyt 3 palaa suklaapiirakkaa tänään, vaikka en aikonut syödä yhtään. Täytekakkuakin on mennyt ja nyt ällöttää. Mutta, minkäs teet... meni jo.

Aika hyvin olen onnistunut välttämään asioiden tuijottelua, vaikka tiedän että minun ne pitää laittaa kuitenkin. Oikeastaan on kuitenkin aika vapauttavaa välillä vaan ollakin ja tehdä jotain ihan muuta.

Olen yrittänyt perehtyä tänään blogiasioihin ja Indiedaysin muuttuneisiin juttuihin.

Oikeastaan on ihan huippua kuulua johonkin isompaan ja olla yhtä.

Tänä viikonloppuna pääsen pitkästä aikaa myös näkemään muita bloggaajia, mikä tuntuu mahtavalta.

On aivan ihana olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka ajattelevat samoin ja tietävät mistä puhut. Meitä kaikkia kiinnostaa samanlaiset asiat. 

Oikeastaan oli ihan kiva tehdä tällainen realistinen postaus ja sanoa, että kyllä...

 minuakin joskus väsyttää. :)

Mutta, ihanan hämäränhyssyistä perjantaita Sinulle!

Makeaa suklaapiirakkaa syksyyn ♥

Viikonloppu mennä hurahti ja huomasin, että kaikki rotinapullat ja muut herkut on syöty pakkasesta loppuun... ja koska mahassa oli makeanhimo, valikoitui suklaapiirakka oivaksi suupalaksi.

Tähän suklaapiirakkaan yhdistelin kahta eri ohjetta.

Pohjana on muhkea mokkapiirakkaa kuorrutuksineen.

Ohje löytyy täältä.

Päälle sulatin valkoista suklaata, kermalla ohentaen. Päälle vaahtokarkkeja ja koristeita.

Tarkoitus oli laittaa myös suolapähkinöitä, mutta olivat päässeet vanhenemaan.

Todella helppo piirakka ja takuuvarmasti makeanhimo taittuu ällötykseksi ja tunteeksi;

 " Miksi otin vielä toisen palan?!"

Leikkasin tarkoituksella palat ihan pieniksi, mutta hyvinhän nuo näkyy siltikin suuhun menevän... Huoh!

Tämä viikko mennäänkin sitten rauhallisemmissa merkeissä, synttäreitä juhlien ja bloggaajien tapahtumaa odottaen. Ihana arki! ♥

Mitä sinun viikkoosi kuuluu?

Pallovaloja ja tunnelmaa...

Tunnelmallista perjantaita!

Räpsin eilen illalla kuvia meidän tunnelmallisesta olohuoneesta, mutta hämärässä kuvaamista täytyy vielä opetella. Muutama otos kuitenkin onnistui.

Meillä ei juurikaan kattovaloja käytetä, vaan iltaisin olemme hämärän hyssyssä pallo- ja erilaisten tunnelmavalojen sekä kynttilöiden hämyssä. 

Samaa linjaa noudatamme myös kylpyhuoneessa ja saunassa.

Saunassakin on mukava istua kynttilälyhdyn loisteessa sekä kiukaan tulta katsellen.

Viikot menevät nopeasti ja tänään hoksasin, että Poikanen tulee ensi viikolla jo 3 kuukauden!

Aika menee ihan hurjaa vauhtia.

Tänään reippailimme taas lenkillä ja huomasi, että syksyn koleus on tullut. 

Vaatetta saa olla erilailla päällä, kummallakin.

Tähän viikonloppuun kuuluu oleskelua perheen kesken, kummipojan synttärit sekä ajatuksena oli käydä Poikasen ja Armaani kanssa karpalossa.

Se se on sitten mukavata hommaa.

Meillähän on jo kokemusta marjastusreissusta yhdessä muutaman viikon ikäisenä. Siellä sitä mentiin mukana äidin rinnalla repussa.

Ensi viikolla täällä on syysloma. 

Meillähän sellaista ei ole, mutta ehkä mekin ollaan vähän "lomalla." 

Ainakin mielessä. ;)

Olen lukenut monen blogeista erilaisista lomasuunnitelmista ja kieltämättä itselläkin vähän polttelisi joku pikkureissu. Ehkei kuitenkaan ensi viikolla.

Mutta, nyt täytyy rientää saunapuiden hakuun, kun Poikanen vielä nukkuu.

Mukavaista ja leppoista viikonloppua, Sinulle! ♥

Maalaisromanttinen makuuhuoneen muutos

Hempeyttä, hempeyttä!

Joskus huonosti nukutun yön jälkeen parasta terapiaa on siivous ja miksei järjestyksen vaihtokin.

Minulle se on kyllä terapeuttinen "hoitomuoto" ihan mihin tahansa vaivaan. Kun ympärillä on seesteistä ja suurinpiirtein siistiä, on mielikin leppoinen.

Poikasen kanssa menee mukavasti ja unirytmi vielä vähän vaihtelee. Kun sen ei anna häiritä, niin elämäkin lutviutuu omalla painollaan. Kylläpä tässä on ollut aikaa elellä toisenlaistakin elämää.

Unirytmiä parantamaan kokeilin kuitenkin laittaa meidän sängyt lähekkäin. Ja todentotta, kumpikin nukutaan paljon paremmin ja mikä hymy minua aina odottaakaan pienestä sängystä.

Vaikka kuinka väsyttää, niin sille ei voi olla vastaamatta.

Muutenkin meillä jutellaan jo paljon ja erityisesti lamput ovat kiinnostavia.

 Niille juttua riittää vaikka kuinka pitkään. 

Mustavalkoinen sisustus pitää meillä pintansa ja sama linja näkyy jatkuvan vaatetuksessakin. Ja onhan se selkeää ja ajatonta.

Värikkäät Marimekon Unikkoverhot saivat väistyä valkoisten pitsiunelmien rinnalla.

Ja ihan parasta uudistusta tuo äitini tekemä Juhannusruusumatto.

Vähän on jo pieniä tunnelmavalojakin ripistelty sinne tänne syksyn pimeyttä karkoittamaan.

Joko sinä olet laittanut tunnelmavaloja? ( Toiset kutsuvat niitä myös jouluvaloiksi... ;)

Tomeraa torstaita, Sinulle!

Ihana, kamala syksy...ajatuksia aiheesta

Roskapussia viedessä huomasin jotain kaunista meidän pihalla ja palasin sisältä hakemaan kameran.

Kyllä luonto on vaan kaunis, kaikkina vuodenaikoina.

Mutta, aina sitä ei näe. 

Joskus pitää vaan pysähtyä ja seisahtaa paikalleen, jotta voi nähdä kauneutta ympärillään.

 Minulla se lähtee ihan näistä pienen pienistä asioista.

Olen syntynyt syksyllä ja pidän tästä vuodenajasta, mutta eniten pidän kesästä.

Syksyllä pidän väreistä ja luonnon ihmeellisyydestä. Siitä, miten antoisa se on meille ja miten paljon se tarjoaa kaikkea nähtävää, tuoksuteltavaa ja maisteltavaa.

Oikein odotan, että pääsemme porukalla taas karpaloon.

Syksy voi tuoda kuitenkin mukanaan myös pelkoja.

Joku pelkää pimeää, joku taas jotain tuntematonta.

Toinen liukkaita kelejä, joku kylmiä kelejä.

Minä en varsinaisesti pelkää mitään, mutta en pidä pimeästä.

Kynttilöitä on mukava polttaa, mutta pelon tunteesta ja pimeästä en tykkää.

Joskus sitä on ihan hassu ja jos antaa mielikuvitukselle vallan, pelot voivat kasvaa todella suuriksi.

Sitä vaan pitää löytää itselle kaikenlaisia keinoja, jolloin pelot eivät pääse valtamaan mieltä ja rajoittamaan tekemisiä.

Minusta tämä lehti kuvaa sitä tunnetta hyvin.

Syksy voi tuntua pelottavalta, mutta syksystä löytyy myös iloa, valoa ja lämpöä. ♥

Tässä kotona ollessani on aikaa miettiä kaikenlaista.

Tulevaisuutta, mitä haluan, mihin on mahdollisuus...

Aikaa, kuinka nopeasti se meneekään...

Tunnetta, mitä toivoisin elämältä, muutoksia vai entistä?

Edelleen uskon, että asioilla on tapana järjestyä.

Pitää vaan olla rohkeutta uskaltaa tehdä erilaisia ratkaisuja ja heittäytyä tulevaisuuden vietäväksi.

Jos ei koskaan uskalla kokeilla mitään, ei pääse kokemaan erilaisia asioita.

Rohkeutta päivääsi!

Muista, että jokaisesta päivästä löytyy jotain mukavaa. Vaikka ihan pikkuriikkistä. ♥

Kutsuviikko

Syksy on erilaisten kutsujen aikaa.

Tälle viikolle on mahtunut monenlaisia kutsuja, missä kaikissa en tosin ole käynyt.

Meillä oli PartyLite-kutsut ja toisena iltana kävin MeandI-kutsuilla.

Näiden kaikkien lisäksi olen huomannut miten ihania ystäviä minulla on. ♥

Viikko on tuonut mukanaan mukavia ajatuksia, puuhastelua, kiireettömyyttä ja vähän jo illan hämytunnelmiakin.

En oikeastaan pidä pimeästä, mutta on mukava polttaa kynttilöitä ja laittaa erilaisia tunnelmavaloja.

Tuli kaikessa muodossaan on mukava katsella.

Oli se sitten kynttilässä, hellassa, takassa, saunan kiukaassa tai nuotiolla.

Kutsuilla tuoksuteltiin uutuustuoksuja ja vieraat pääsivät värittämällä tekemään omia suosikkituoksujaan. 

Kutsuilla ei ole pääasia ostaminen vaan naisten kesken yhdessä höpöstely, ihastelu ja kahvittelu.

Siinä lomassa voi tehdä ostoksia, jos niikseen tahtoo.

Minäkin käyn joskus kutsuilla, enkä osta mitään.

Eikä aina tarvitse ostaakaan. 

PartyLiteltä on mahdollisuus saada itselle tuotteita ilmaiseksi tilausten mukaan.

Tällä kertaa valitsin tällaiset hillopurkin näköiset Luovuus-lasisomisteet.

Katsotaan sitten päätyvätkö ne meille vai menevätkö lahjaksi.

Oletko sinä käynyt kutsuilla tai pitänyt niitä?

Mitä pidät kutsuilusta?

Meilläpäin kaikenlaiset kutsut ovat suosittuja, koska isommat kaupat ovat kauempana. Ainakin itse olen tulkinnut asian niin. Ja näkeehän kutsuilla muita ihmisiä ja tulee käytyä kylässä sellaisissakin paikoissa, missä ei ole ennen käynyt.

Syksyistä perjantaita Sinulle!

Muistetaan nauttia jokaisesta päivästä.♥

Asiaa makuuhuoneesta

Ihanata lauantaiaamupäivää!

Näytänpä teille tänään piristyksen makuuhuoneesta.

Muistatteko, kun kerroin ostaneeni nämä Marimekon Unikkoverhot taannoin nettikirppikseltä?

Ihan oli jo hilkulla, etten laittanut niitä uudelleen myyntiin.

Aluksi laitoin nämä tuonne vieras-/työhuoneeseen. Siellä ne olivatkin pari viikkoa, kunnes vaihdoin sinne taas samat mustavalkoiset takaisin.

Joku älynväläys tuli kokeilla niitä meidän harmaan hämyiseen makuuhuoneeseen.

Ja kas, sinnehän ne olisi pitänyt alunperinkin laittaa!

Harmi, kun kuvasta ei välity ihan se pirteä tunnelma, minkä ne antavat.

Olen vierastanut makuuhuoneessa pitkiä sivuverhoja, koska ne peittävät ikkunan suurimmaksi osaksi.

Vanha kunnon "nuppineulakikka" toimi tässäkin.

Pitsinauhalla kiinni ja nuppineulalla ikkunanpieleen huomaamattomasti.

Tulipa romanttinen ilme!

Mutta, oli minulla ihan asiaakin...

Patjoista meinaan. 

MINKÄLAISIA PATJOJA TEILLÄ ON?

Meidän patjat vetelee viimeisiään (olleet jo kauan). En halua edes ajatella, kuinka niissä vilisee pölypunkkeja sun muita epäpuhtauksia. Yök! Äkkiä vaan lakana päälle.

Olemme uusittaneet nuukuuksissa petarin muutama vuosi sitten ja samalla ostin patjan suojuksen, mutta niin on ajanpatina iskenyt siihenkin ja petarikin lässähtänyt.

-Kaipaisin vinkkejä hyvistä patjoista, tyynyistä ja peitoista.

Meillä on Askon joustinpatjat, päällä peruspetari.

Nykyäänhän on vaikka minkälaista patjaa ja petaria.

Toiveena kohtuuhintaisuus, mutta ei halpa.

Sellainen, joka kestää painavat nukkujat.

Ja mahdollisimman korkea petari, jotta sängyn "korkeutta" saisi ylemmäksi.

Leppoista lauantaita!

Vierashuoneesta työhuoneeksi

Hei Ihanuudet!

Täällä energinen äiti-ihminen puuhailee...

On se tuo luonto sitten ihmeellinen, mitä vähemmän nukkuu sen enemmän on energiaa. 

Kaikenkaikkiaan äitiys on tuonut minulle niin paljon positiivisia asioita, etten edes pysty sanomaan mikä olisi huonommin tai heikommin.

Poikanen kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia.

Hymyilee ja lauleskelee meille valveilla ollessaan. Aika paljon unta vielä kuitenkin riittää, niinkuin pitääkin. Hyvin voidaan kaikki! ♥

Raskaus -ja imetysaika kuulemani mukaan saa naiset hajamieliseksi ja huonomuistiseksi. 

Kyllä, myös minä kuulun niihin!

Olen kuitenkin ratkaissut päässäni olevan kaaoksen ja sekasorron minulle sopivalla tavalla.

 Jospa siitä olisi vinkiksi jollekin muullekin.

Olen ollut huono käyttämään kalenteria, mutta koska sellainen löytyy kirjoitan menossa olevan viikon kohdalle hoidettavia asioita.

En päätä päivää vaan kokonainen viikko on aikaa emännällä suorittaa tehtävät.

Toimii ihan huipusti!

Enää en havahdu siihen epätoivon tunteeseen, että päivä on mennyt ja monikin asia on hoitamatta. Listasta ei löydy pyykinpesua tms. vaan ihan hoidettavia asioita.

Mm. Talvikukat haudalle

Laskujen maksu

Paperit mappiin

Valokuvat pois koneelta...

Kun homma on tehty, on mukava vetää viiva päälle.

Kaikenlainen sekavuus päässä on nyt hallinnassa ja tiedän jopa mikä päivä- ja kellonaika on menossa.

Samoin muistan syödä, kun pidän "ruokatunteja" ja imetys-/lypsytaukoja.

Ja kaikista suurin oivallus löytyy alla olevista kuvista!

Niin kauan kun olemme tässä asuneet (5 vuotta) olen haaveillut TYÖHUONEESTA.

Aikaisemmin tein ns. toimiston kodinhoitohuoneen yhteyteen ja aikansa se siellä toimikin.

Mutta, nyt kun samassa tilassa ja samalla pöydällä on Poikasen hoitoalusta ja vaippojen vaihto, ei ne toimistopaperit pysyneet enää oikein ajantasalla.

Meillä on 2 makuuhuonetta ja toinen niistä on toiminut aina vierashuoneena eli täysin vajaalla käytöllä. Monta iltaa ja yötä tätä piti miettiä, miten sen toteutan kun mitään uutta en ala ostamaan eikä sopivaa pöytää meiltä löydy. 

Lipasto on valmiina ja muutamia huonekaluja.

Ja siitä se idea sitten lähti!

Pienillä muutoksilla tuli aivan huippuhieno juttu.

Sohvasänky pyörähti eri seinälle ja siirtyi keskiseinältä sivummalle.

Nojatuoli pysyi paikallaan samoin pyöreä pöytä ja peili.

Toin huoneeseen keittiöstä lipaston (missä on jo valmiiksi kansioita yms.), siirsin yhden vanhan tuolin työtuoliksi, verhot pitsinauhalla kiinni ja töpseli seinään!

Tämä on nyt niin huippu!!

Olohuoneesta katsottuna näyttää tältä.

Ei niinkään toimistolta.

Vaatehuoneen seinän takaa löytyy lipasto, mikä toimii myös työpöytänä. 

Korkeus on lopulta hyvä, samoin pöydän leveys.

Pääasiallinen tehtävä tässä on kirjoittaa koneella tai surffailla netissä.

Tällöin varsinaista työtilaa esim. papereiden laitolle ei tarvita.

Kansiot löytyvät pöydän päältä kätevästi ja papereita voi mapittaa sängyn päällä tai siirtyä keittiön pöydälle viereiseen huoneeseen.

Konmari ja kierrätys tuntuu olevan päivän sana.

Niinpä tässäkin muutoksessa käytettiin kaikkea jo olemassa olevaa.

Siniset tuolit olen ostanut monta vuotta sitten kirppikseltä.

Huoneen ilme on kuitenkin edelleen maalaisromanttinen ja sisustuksellinen. 

Sivupöydältä löytyy tämä kätevä lokerikko, mikä on löytynyt myöskin nettikirppikseltä.

Pöydällä myös ajanhallinnan kirjanen. ♥

Täällä me nyt Poikasen kanssa vietetään paljon aikaa. Callekin pyörähtää välillä sängyllä pötköttelemässä. Voisiko tätä nyt kutsua energiatehokkaaksi tilankäytöksi.

Mutta, näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.

Ihan parasta viikonloppua, Sinulle! ♥

Ristiäiset Villa Emmassa

Ristiäiset ovat ohitse ja lapsi on saanut nimensä. 

Meilläkin on palattu arkeen ja nyt vasta tuntuu, että se arki on vasta kunnolla alkanut. Tähän asti on jännitetty ristiäisiä ja puunattu paikkoja niitä varten. 

Mutta, ihanaa aikaa tämä kaikenkaikkiaan on. ♥

Kastejuhla oli todella kaunis ja ihan meidän näköinen. 

Ja mikä parasta, olen oppinut ottamaan apua vastaan kun sitä tarjotaan. Oli eri mukava laittaa juhlia, kun oli auttavia käsiä tarjottavien suhteen eikä itse tarvinnut miettiä ja stressata kaikkia. Lähinnähän se stressi tulee siitä onnistumisesta tai epäonnistumisesta, vaikka kukaan muu niitä epäonnistumisia ei huomaisikaan. 

Kukkakaupassa teetin kauniit kimput kastepöytään sekä tarjoilupöytään. 

Tarjoilupöydässä oli monenlaista suuhun pantavaa:

Juhlapullaa

Pikkuleipiä

Vaahtokarkkeja

Rocky Road-piirakkaa

Täytekakkua

Coctailpiirakoita ja munavoita

Ruisnappisia lohitäytteellä

Kinkku- ja kasvispiirakkaa

Mehutarjoilu onnistui hienosti ystäväni "juomahanasta." Ihan mainio idea juhliin, eikä kannua tarvitse olla koko ajan täyttämässä.

Väreinä meillä oli valkoinen ja pastellisen turkoosi.

Samoja värisävyjä löytyi kynttilöistä ja serveteistä.

Servetit asettelin rautalankakoriin vapaasti otettavaksi. Näin niitä kului huomattavasti vähemmän eikä servettejä mennyt turhaan, käyttämättömänä roskiin. 

Poikanen sai lahjaksi monenlaista ihanaa. 

Tuli vaatetta, muistoesinettä, kirjoja, vauvakirjaa ja albumeita.

Erityisesti isän mieleen taisivat olla nämä Volvo-kengät sekä tutti. ♥

Ihan mainio idea isän ystäviltä!

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille sekä auttaville käsille!

Olette rakkaita! ♥

Poikasella on jo ikää 2 kuukautta. Aika tuntuu menevän hirmu nopeaan ja päivät oikeastaan vaan vilisevät ohitse. Posket ovat pyöristyneet kovasti ja kädetkin on kuin isännällä, ikään.

Hurmaavan suloinen nuorimies on sulattanut kyllä meidän kaikkien sydämen ja isoveli Callekin on jo kovasti roolinsa tasalla. ♥

Vaunujen kanssa pitää olla aina samalla terassilla.

Ihania poikia!

Reipasta alkuviikkoa, Sinulle!