Ihana, kamala syksy...ajatuksia aiheesta

Roskapussia viedessä huomasin jotain kaunista meidän pihalla ja palasin sisältä hakemaan kameran.

Kyllä luonto on vaan kaunis, kaikkina vuodenaikoina.

Mutta, aina sitä ei näe. 

Joskus pitää vaan pysähtyä ja seisahtaa paikalleen, jotta voi nähdä kauneutta ympärillään.

 Minulla se lähtee ihan näistä pienen pienistä asioista.

Olen syntynyt syksyllä ja pidän tästä vuodenajasta, mutta eniten pidän kesästä.

Syksyllä pidän väreistä ja luonnon ihmeellisyydestä. Siitä, miten antoisa se on meille ja miten paljon se tarjoaa kaikkea nähtävää, tuoksuteltavaa ja maisteltavaa.

Oikein odotan, että pääsemme porukalla taas karpaloon.

Syksy voi tuoda kuitenkin mukanaan myös pelkoja.

Joku pelkää pimeää, joku taas jotain tuntematonta.

Toinen liukkaita kelejä, joku kylmiä kelejä.

Minä en varsinaisesti pelkää mitään, mutta en pidä pimeästä.

Kynttilöitä on mukava polttaa, mutta pelon tunteesta ja pimeästä en tykkää.

Joskus sitä on ihan hassu ja jos antaa mielikuvitukselle vallan, pelot voivat kasvaa todella suuriksi.

Sitä vaan pitää löytää itselle kaikenlaisia keinoja, jolloin pelot eivät pääse valtamaan mieltä ja rajoittamaan tekemisiä.

Minusta tämä lehti kuvaa sitä tunnetta hyvin.

Syksy voi tuntua pelottavalta, mutta syksystä löytyy myös iloa, valoa ja lämpöä. ♥

Tässä kotona ollessani on aikaa miettiä kaikenlaista.

Tulevaisuutta, mitä haluan, mihin on mahdollisuus...

Aikaa, kuinka nopeasti se meneekään...

Tunnetta, mitä toivoisin elämältä, muutoksia vai entistä?

Edelleen uskon, että asioilla on tapana järjestyä.

Pitää vaan olla rohkeutta uskaltaa tehdä erilaisia ratkaisuja ja heittäytyä tulevaisuuden vietäväksi.

Jos ei koskaan uskalla kokeilla mitään, ei pääse kokemaan erilaisia asioita.

Rohkeutta päivääsi!

Muista, että jokaisesta päivästä löytyy jotain mukavaa. Vaikka ihan pikkuriikkistä. ♥