Yrittäjänä pienessä ja suuressa maailmassa, näkökulmia kivijalkakaupoista.


Bongasin Facebookista ystäväni linkittämän jutun aiheesta " Yritys, joka lopetti."
Luin jutun ja täytyy sanoa, että omiakin korvia vähän kuumotti juttua lukiessa. Olen kyllä ajatellut, että kannatan näitä kivijalkamyymälöitä, mutta niin vain totesin että enemmänkin voisin kannattaa.
Siitäpä virkosikin hyvä kirjoittamisen aihe meille kaikille muistutukseksi.

Meidän paikkakunnalta ei löydy enää montaa liikeyritystä. Löytyy 2 ruokakauppaa, kukkakauppa (missä on myös sisustus- ja lahjatavaroita), monitoimiputiikki mistä löytyy melkein mitä vain, antikvariaatti, kampaamoita ja kosmetiikkaa, R-kioski, apteekki ja pankki. Siinäpä oikeastaan pääasiassa ne keskustan liikkeet.
 Lisäksi on tietysti vielä ompelupalvelua, jalkahoitoa ja hierontaa sun muita hoitoja. 
Kauempaa löytyy itselle tai lahjaksi ostettavaa lasi- ja korutaidetta, akvarelleja ja sepäntyötä.
Myös erilaisia "kotivaatemyyjiä" löytyy.

Yrityksiä ja yrittäjiä meillä on paljonkin, mutta tuossa mainitsin nyt vain lähinnä ne, 
mistä voi ostaa jotain "tuotetta" lahjaksi tai arkipäivän käyttöön.

Kun olin lapsi (30 vuotta sitten, kauhea! Onko siitä jo niin kauan!!) monella kylällä oli vielä pieni kyläkauppa ja keskustastakin löytyi erilaisia erikoisliikkeitä.
Aika muuttuu, Eskoseni.


Asiaa voi pohtia niin monelta eri näkökulmalta ja jokainen näkökulma on varmasti omalla laillaan oikeassa. Jokaisella meillä on omat perusteet sille, miksi ostamme tuotteita juuri tietyistä liikkeistä tai tietyiltä paikkakunnilta. 
*Joku harrastaa tai käy töissä muualla -> samalla voi suorittaa kauppaostoksia.
*Joku ostaa sukulaisen kaupasta.
*Joku keskittää siksi, kun vanhemmatkin ovat sieltä aina ostaneet... perintöä siis.
*Joku ostaa, kun halvalla saa... vaikka joutuisikin ajamaan kymmeniä, jopa satoja kilometrejä.
*Joku haluaa käydä fiilistelemässä isommalla kirkolla ja nähdä erilaisia valikoimia.
*Joku kerää pompuloita eli boonuksia.

No, entäs minä sitten. 
Ruokaostokset suoritan pääosin oman kylän kaupasta eli "sukulaisen kaupasta." Joskus käyn myös toisessa kaupassa. Mutta, niin olen orjallisesti oppinut tuohon pieneen liikkeeseen, että voisin kulkea sen vaikka silmät kiinni ja löytäisin tavarat. Selviän sieltä suht nopeasti ja vähillä askelilla. Jos unohdan jotain lähellä kassaa (aika usein unohdan) voin kipaista sen nopeasti hakemassa, vaikka kassalla ollessa. Joskus myös myyjät kipaisevat. Ovat mm. kantaneet kauppaostokset autoon, kun olen ollut Poikasen kanssa kaupassa ja ostoksia on ollut paljon.
Kassinkin pakkauksessa on autettu, kun äidille ja lapselle on meinannut hiki tulla. ♥

Samoin olen käyttänyt kukkakaupan palveluja. Ostanut vaikka minkälaista sisustusjuttua. Aika usein olen vain käynyt fiilistelemässä ja vaihtamassa ajatuksia henkilökunnan kanssa. Kukkakauppa on toiminut myös "terapia- ja ajatustentuuletuspaikkana." 
Veikkaan, että esim. Prisman kukkaosastolla ei olisi aikaa (eikä kiinnostusta ) alkaa kuuntelemaan elämäkertaani ja sen kiemuroita.
Jopa paikallisessa apteekissa käydessä tuntuu, kuin oltaisiin yhtä suurta perhettä.
 Siellä on jaettu ilot ja surut.

Samanlaisena keskusteluyksikkönä on toiminut kampaamo- ja kosmetologipalveluja tarjoava yritys. Siinä samalla vaihdetaan kuulumiset ja saadaan vertaistukea tai ihmetellään maailman menoa. Ihminen on läsnä ihmiselle.♥

Viime viikolla muistin, että yhdessä paikallisessa liikkeessämme myydään kunnon rahapusseja ja kotimaisia vielä. Sinne siis ja sieltähän niitä löytyi ihan sopuhintaan. Samalla vaihdettiin kuulumisia. Ei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan.



Mutta, olenhan minäkin käynyt vieraalla maalla eli seuraavat kaupat löytyvät 30km päästä. Siellä käyn joskus, kun haluan jotain sellaista mitä täältä ei löydy. 
Ja joskus olen tuhlannut rahojani myös suurempaan cityyn eli 75km päähän. Matka taittuu sinne nopeasti tunnissa ja sen on kuulkaa niinkuin isoonkin kaupunkiin pääsisi. On liikennevalot ja kaikki, ajamiseen joutuu keskittymään eikä voi sutkia omin ohjein niinkuin täällä meilläpäin joskus on joillakin tapana. :)

Jos lähden tuonne suurempaan cityyn, taustalla on usein jokin tarve mitä täältä ei löydy, tarve nähdä muitakin (outoja) ihmisiä ja käydä vaikka ihan anonyymisti kahvilla ja katsella vaan ihmisiä.
Joskus haluan vaan hulluna nähdä sitä tavaranpaljoutta, hipelöidä kaikkea kaunista ja päivitellä mitä kaikkea sitä onkaan myynnissä.
Joskus tulee tehtyä löytöjä, mutta kyllähän se niin vaan on että aika lailla noista isoista liikkeistä saan ihan itse tehdä omat ostopäätökseni tai ainakin myyjää saa etsiä, jaa et ollutkaan tämän osaston myyjä. Anteeksi, että häiritsen... ihan pikaisesti vaan kysyn, kun sulla näyttää olevan muutakin hommaa. Anteeksi, anteeksi.

Samaten se kassakäyttäytyminen... pienissä liikkeissä minua oikeasti palvellaan eikä huudella siinä samalla toiselle työntekijälle saatikka jututeta siinä samalla toista asiakasta, joka sattuu olemaan ystävä. Törkeää, sanon minä.



Olen myös miettinyt, miten nykypäivän lapset ja nuoret oppivat tähän kulutushysteriaan. Joka tuutista mainostetaan isoja kauppakeskuksia, urheiluvälineet kannattaa ostaa maailman ääristä, vaatteita shoppaillaan netistä ja isoista liikkeistä tai ainakin niistä, jotka kuuluvat isompaan ketjuun.
Mutta, ei tästä voi lapsia syyttää.
Kyllä me aikuiset olemme näyttäneet heille tien siihen.

Mutta, jos itsekin olisin sen ikäinen toimisin samalla tavalla. Haluaisin samanlaisia vaatteita kuin muut, olisin ehkä joku H&M-merkkiuskollinen tms. Ja ainahan sitä on sanottu, että mihinkään kalliisiin liikkeisiin ei mennä. Halvemmallakin saa ne samat farkut!
Ja kengät samaten, niitä löytyy kyllä Prismastakin ja Kärkkäiseltä.

Voin muuten tähän kertoa ihan omakohtaisen kokemuksen, kun ostin superihanat korkkarit, kun halvalla sai... arvatkaapa miten kävi varpaille tanssi-illan jälkeen? 
Seuraavaa reissua varten tuhlasin rahaa oikeaan kenkäkauppaan ja asiantuntevaan palveluun. Mutta, onhan mulla nyt eri sopivat kengät eikä tarvitse kärvistellä Tuhkimon lasikengissä. 

Olen kuullut lapsista ja nuorilta, että heille opetetaan koulussa yrittäjyyskasvatusta. Kertokaapa te alan ammattilaiset (tai äidit ja isät, jotka asiasta tiedätte) millaista se käytännössä on? 
Yksi yläkoululainen kertoi, että he olivat tehneet "leikkisijoituksia" osakkeisiin ja tutustuneet sijoitusmaailmaan, korkoihin, lainanottoon ja sen sellaisiin. 
Vähän nyt haluan raapaista tätä näkökulmaa.

Jäin miettimään nuoren sanoja, kun hän sanoi ettei ymmärtänyt niitä asioita. Muistelin itse samaa aikoinani, enkä nyt väitä että ne vieläkään olisi täysin hallinnassa, mutta aikuisena ne voi paremmin suhteuttaa omaan elämään ja ymmärtää ne sitä kautta. Monelle nuorelle ihan pienet arkipäivän asiat ovat vielä niin suuria, että suosittelisin keskittymään niihin ja ihan oman talouden hallintaan ettei tarvitsisi sortua niihin pikavippeihin eikä visan vingutteluun.

Voisiko nuorille opettaa myös, miksi kannattaisi suosia (edes joskus) pienyrittäjiä eli ns. kivijalkakauppiaita isojen liikekeskusten sijaan. Ymmärrän kyllä, että nuorelle on sellaista todella vaikeaa saada sisäistettyä, tiedän kokemuksesta. Olenhan itsekin ollut nuori... :D
Ja lopen kaikki lähtee kuitenkin ihan meistä vanhemmista ja aikuisen esimerkistä.
Minusta joka maanantainen hullutteluohjelma "Erikoisliikemiehet" tuo hauskalla tavalla esille kivijalkaliikkeiden kannattamisen.
Siinäpä pohdittavaa meille jokaiselle! ♥


Lopuksi ja kaiken löpinän päälle vielä pari kuvaa ideaksi. Ja näitä ideoitahan niistä kivijalkaputiikeista löytyy! Aika usein on ovenpieleen, näyteikkunaan tai eteistilaan sommiteltu joku kiva juttu, mistä saa ideaa omaankin kotiin. 
Isoista liikekeskuksista nämä tällaiset "maitolaiturit" puuttuu.



Laittamani kuvat ovat vierailustani Pökkylän Punaselle Tuvalle.

Nyt olisikin teidän vuoronne!
Minkälaisia ajatuksia teksti sinussa herätti ja olisi mukava, jos kertoisit oman näkemyksesi.
Kuten mainitsinkin, asioissa on aina kaksi puolta. Eikä kumpikaan välttämättä ole väärä. ♥


Ihanaa päivää kaikille ahkerille niin isojen kuin pientenkin yritysten onnistujille!
Olette kaikki tärkeitä!

terveisin, Yrittäjän Muusa




4 kommenttia:

  1. Kyllä usein mietin, että pitää käydä ostoksilla pienissä liikkeissä tai liikkeissä, jotka haluan pysyvän paikkakunnalla, sillä eihän ne selviydy, jos me aina ajetaan kaupaakeskuksiin. Pienet liikkeet on niin ihania ja elävöittävät monia kyliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan totta. Ja aika usein pienten liikkeiden omistajista tulee suuria ja tärkeitä persoonia pienelle kylälle. ♥

      Poista
  2. Kiitos pohdinnastasi. Tekstisi herätti myös meissä paljon mietteitä ja ajatuksia. Yrittäjänähän tämä on jokapäiväinen totuus,että mieluummin hurautetaan isompiin kauppakeskuksiin. Jopa useiden satojen kilometrien päähän. Ja silloin harvoin kun vahingossa pistäydytään oman paikkakunnan vastaavanlaisessa yrityksessä, ihmetellään sitä,että täälläkinkö on myynnissä tätä mitä olen kaupungista vuosia hakenut ja vielä ehkä edullisemmin.
    Listasimme oman listan mitä palveluita käytämme omasta kunnasta ja niitä kertyi 34 kpl:tta.

    Hyvää kevättä ja ihanaa kesän odotusta sinulle! <3 Airi Pökkylästä

    VastaaPoista
  3. Ever wanted to get free Twitter Followers?
    Did you know you can get them ON AUTO-PILOT & TOTALLY FREE by registering on Like 4 Like?

    VastaaPoista

Kiitos, kun kirjoitit! Ajatukset lämmittävät sydäntäni!