Arjen teot parisuhteessa ja sisustuksessa ♥

"Rakasta minua eniten, kun ansaitsen sitä vähiten." 

Tämä lause on puhuttanut minua paljon viime aikoina, juteltuani muutamien ihmisten kanssa.

Huomaammeko rakastaa toista niin paljon kuin hän sitä kulloinkin tarvitsee?

Onko omaan "elämään" ja kiireisiin helppo vedota? Kotihommat, väsymys... mitä näitä nyt. Lapsistakin pitäisi jonkun huolehtia ja täällä pitäisi siivota.

Sitähän sitä minäkin olen monesti sanonut. Lähes samoilla sanoilla.

Mutta, joskus sitä huomaa, ettei toinen huomaakaan. Vai huomaako kuitenkin, mutta itse ei sitä huomaa?

Meillä ei ole mitään ongelmaa täällä, jos sitä joku ryhtyy nyt pohtimaan :D mutta, tokikin ongelmia tulee, jos toista pitää itsestään selvänä. 

Meillä ei huomioida hääpäiviä tai syntymäpäiviä suureellisesti rakkaudenosoituksin eikä kukkavihkoin. Huomioiminen näkyy arjessa.

Saunan lämmitys, puiden haku, kahvin keitto, vessarauhan antaminen (lapsiperhe :D), joskus ostamme toiselle jotain tarpeellista, mitä toinen tarvitsee.Huomioiminen on myös auton huoltamista ja ylläpitämistä. Siisteyttä, pyykin pesua ja ruoan laittamista.Ihan sitä arkea. Parasta! ♥

Ei ole niin nuukaa, jos astiat on astianpesukoneessa eri tavalla kuin MINÄ ne laittaisin. Sen harvan kerran kun ne sinne menevät, niin haittaako tuo.

Eräässä kirjassa oli sanottu minusta hienosti, miten nainen oli oppinut "tykkäämään" miehensä jättämistä aamupala-astioista. Hän käänsi omaa ajatteluaan ja ajatteli, miten ihana on saada pestä rakkaan puolison kuppi. No jaa... joskus kieltämättä tulee Pokka Pitää-ohjelma mieleen ja aina minäkään en jaksa olla niin sovittelevainen ja esiin astuu salainen Hyacint ♥

Mutta, siitäpä aasinsiltana siihen, miten tärkeä paikka esim. koti on naiselle ja miehelle.

Kuinka monen kotona on naisen valitsema sisustus, järjestys, kaapin paikka jne?

Kyllähän se meilläkin hyvin pitkälle näin on. Huonekalut ja seinävärit toki olemme yhdessä ja yhteisymmärryksessä valinneet. Mutta, paljonhan sitä miehet joutuvat muokkautumaan meidän vaihtuviin mielialoihin, sisustuksellisiin innostuksiin ja sitten ollaankin vähän ajan päästä taas eri mieltä. 

Sisustuksessa näkee usein ns. äijähuoneita. Mihin sellaista oikeasti tarvitaan, jos antaisimme myös miesten "asua" kodissa yhtä vapaasti kuin itse teemme? Oletko koskaan miettinyt tätä? ♥

Meillä miehellä on ollut alusta asti oma "baarihuone," mikä on suunniteltu jo talon rakennusvaiheessa. Mitään varsinaista baaritiskiä huoneessa ei ole, vaan sehän on varsinainen läpikulkuhuone, missä on vain kaapit hänen keräämille pulloilleen ja laseilleen. Hän kerää myös pullon korkkeja, joiden tarkoitusperää olen joskus tiedustellut, saamatta tokikaan vastausta. Ehkä hän tekee siitä vaimolle joskus ns. piikkimaton. :D

No, entäs sitten. Uskollisesti pyyhin pölyt pullojen päältä ja asettelen ne kauniisti. Käytännön syistä samaan huoneeseen on sittemmin laitettu kaksi pakastinta, vierassänky ja vanha lipasto.

Vähän mielessä harmittelin, kun tämä huone vallan toisenlaiseen käyttöön nykyään on valjastettu, mutta tokikaan tuo "baarielämä" ei meillä muutenkaan ole pääosassa.

Kyllähän minulla olisi monenkinlaista käyttöä baarin kaapeille ja laatikoille, mutta olen ajatellut että joka asiaan ei tarvitse näppejään iskeä. Eikä sanoa.

Mutta, tiedättekös mitä... mieheni tykkää makoilla töiden jälkeen ja lukea uutisia (pelata jatsia) tabloidilta ja aika useasti näkyy unikin tulevan. Tuo levitettävä vierassänky on löytänyt ihan uuden käyttötarkoituksen. Se näyttää olevan varsin mieluisa paikka. ♥ Laitoin tilaan myös keittiössä olleet stereot. Meillä on paljon cd-levyjä (kuunteleeko niitä enää kukaan) kaapissa unohtuneena. Nyt meillä soi musiikki aamusta iltaan ja ai että! Samalla voi fiilistellä vaikka Nuoruusmuistoja. ♥

Sängyn päälle laitoin vanhan Karvis-viltin. Hän on sen lapsena saanut äidiltään lahjaksi ja satuin kuulemaan eräänä päivänä, kun hän mainitsi että viltti on hänelle tosi rakas. 

Eihän se nyt ole millään muotoa MINUN sisustusmakuun, mutta se on hänelle rakas ja se on pääasia.

 Minä muokkasin sohvalle sitten vilttiin sopivat tyynyt ja kyllä passaa nyt emännänkin silmälle.

Kyllä elämä on yhteispeliä kaikin puolin. Myös kotona ja sisustuksessa. ♥

Viikonloppuna hoksasimme, että tähän vierassänkyyn mahtuu mainiosti koko perhe makoilemaan yhtä aikaa (on leveämpi kuin sohva). Sekin on sitä "kuuluisaa laatuaikaa."

Mieheni on oikeasti paljon "parempi" sisustaja kuin minä ja kun hankkii jotain, ostaa kerralla kunnollista eikä nuukastele, niinkuin perheen Hyacint... Tokikaan tuo sisustaminen ei taida olla niin hänen juttu tai ainakaan hän ei tee siitä niin isoa numeroa, kuin emäntänsä. ♥

Ja tuumaampa vielä loppuun, että minun ajatukset ovat vain minun ajatuksia ja yleismaallisia näkemyksiä. Kaikkien miesten ja naisten  sisustuksellisetkaan näkemykset eivät varmaankaan käy yhtä hyvin yksiin tuumiin. ;)

Millaisia arjen pieniä tekoja sinä teet puolisolle, lapsille, vanhemmille tai ystävällesi?