Uusi aika - kirjoittaminen voi alkaa

Hei pitkästä aikaa!

Aika on tehnyt tehtävänsä ja kirjoittaminen sujuu taas.

Monta kirjoitusta olen jo päässä tehnyt ja kuvia on valmiina jo vaikka kuinka. On vain tuntunut, että aika ja into eivät ole kohdanneet eikä tekstiäkään näin ollen ole syntynyt.

Mitä Sinulle kuuluu?

Siitä se ajatus sitten lähti... vai miten se nyt menikään. :) Ideoita, toteutuksia, epäonnistumisia, uusia kokeiluja... sellaistahan se tämä elämä on. Etenkin jos on minunlaisella ajatuksen juoksulla varustettu. Ideoita vaan tulee ja pakkohan niitä on kokeilla.


Blogissani lähden siitä, että ideat ja ajatukset ovat helposti itse toteutettavissa, niihin ei tarvitse erikoisia materiaaleja, osa voi löytyä vaikkapa luonnosta, kaapin perukoilta tai vaikka kierrätykseen menevistä purkeista.

Ihania ideointihetkiä kaikille! :)

Näillä sanoilla aloitin blogin kirjoittamisen huhtikuussa 2012. Tuntuu, että siitä on jo ikuisuus, blogia on kirjoitettu ahkerasti, sinne on purettu ilot ja surut, tehty yhteistyötä, kokeiltu ja oltu ihan hiljaakin. Parasta on kuitenkin ollut saada lukijakuntaan ihan uusia tuttavuuksia ja olen päässyt monenlaisiin bloggaajatapahtumiin mukaan. Onpa heidän joukostaan löytynyt uusia ystäviäkin. On tullut myös aikoja, jolloin kirjoittaminen ei ole luonnistunut ollenkaan, ei yhtään. Viimeksi 2019 tein päätöksen, että nyt saa kirjoittaminen riittää. Olin lähdössä pitkän hoitovapaan jälkeen töihin. Uusi alku ja aika veivät aikaa, kasvava lapsi ja ei niin siistissä - kodissa ei ollut mitään kuvattavaa tai kerrottavaa.

Onhan meidän koti ollut aina lopen siisti, mutta se ajatus mikä omassa päässä on järjestyksestä oli täysin hukassa ja ehkäpä olen pikkuhiljaa tainnut löytää jonkinlaisen punaisen langan taas uudelleen.

Kirjoittaminen on voimavara ja tapa purkaa ajatuksiaan. Se on myös "ikkuna" ulkopuoliseen maailmaan. Ehkä joskus jopa sellaiseenkin, mistä haaveilee tai elää mielikuvituksessa. Vaikka olen rönsyilevä ja haaveileva kirjoittaja, kirjoitan kuitenkin aina tosiasioista. En silottele enkä etsi vain siistiä kuvauskohteita. Yleensä kuvaan kaikkea kaunista. Kauneutta voi nähdä missä vain. Vaikka arjessa.

Kirjoittaminen on myös joskus melko uskaliasta. Pienellä paikkakunnalla asuvana hyvin moni lukee kirjoituksiani. Mitä haluan paljastaa elämästäni ja kertoa kaikelle kansalle. Mitä joku ajattelee. Kirjoittamista on vaikea perustella sellaiselle, joka ei juuri kirjoita. Enkä tiedä tarvitseekokaan. Toinen sanoo sanottavansa suun kautta, minä kirjoittamalla.

No, mielestäni olen jo sen verran iso tyttö, että uskallan kirjoittaa asioista rehellisesti, kaunistelematta. Olla sellainen kuin olen. 

 

Olen myös alkanut kirjoittamaan runoja. Niitäkin saatte lukea varmasti täälläkin joku päivä. Instasta niitä jo löytyykin muutama.

Kivaa alkavaa viikkoa Sinulle!

Kuullaan! 💓