Ajatuksia elämästä

Perheessämme on surua. Läheisen ihmisen, ystävän, anopin lähdön aika on tullut. Vaikka surutyötä on tehty pitkään, tuntuu se aina raskaalta ja lopulliselta. Monet jäähyväiset, monet posken silitykset ja hyvän yön sanomiset, lähtöä ei voi ennustaa, sitä täytyy nyt vain odottaa. Minulle nämä päivät ovat olleet raskaita, omalla tavallaan.  Olen kulkenut hänen rinnallaan melkein 20 vuotta ja etenkin viimeiset 10 vuotta. Toiset puhuvat lapsistaan, minä anopista. Hän on ollut perheenjäsen, lähellä. Roolit muuttuivat vuosien varrella, minusta tuli se aikuinen, hoitaja ja huolenkantaja. Milloin oli kysymys tavaran etsimisestä tai sydämen rytmistä, milloin vesimittarin lukemisesta, milloin Kelan hakemusten täyttämisestä tai vain pahasta mielestä ja ikävästä... aina apuun riennettiin.
En ole elämälle katkera, vaikka jokainen päivä ei ole ollut ruusuinen. Matkan varrelle on mahtunut myös niitä vaikeita hetkiä, niitäkin kun ei jaksanut pyytää apua edes itselle. Silti elämä on opettanut meille kaikille tasa-arvoa, välittämistä, toisen ihmisen kunnioittamista ja anteeksi antoa.
Toivon, että hän pääsisi pian toivomaansa kotiin.

Viime päivät ovat olleet sekavia, välillä kotona, välillä sairaalassa. Kotona en oikein jaksa keskittyä mihinkään, kun pysähtyy tulee paha mieli. Olen siivonnut, pyyhkinyt, puunannut, raivannut... ehkä se on minun tapani tehdä surutyötä ja luopumista.
Laitoin mukaan myös kesän kuvia, myös iloisemmista hetkistä...

Kesän myrskyjä pihamaalta...













Callen ja mummun kamari...


Tämän pupun olen saanut joskus entiseltä työkaveriltani "pipipupuksi," kun lähdin leikkaukseen. Se tuo lohtua meille tähänkin tilanteeseen.



Kodinhoitohuoneesta pakastin lähti terassille ja tilalle tuli paljon nätimpi hyllykkö...





Sydämin, Anne

Kommentit

  1. Voi ikävä kuulla. Osanottoni suureen suruunne. En osaa tähän oikein muuta nyt sanoa, läheisen poismeno on aina niin järkyttävä tilanne. Vaikka se olisi ollut tiedossakin että saattaa käydä lähiaikoina ja luopumista olisi ikään kuin jo tehty. Voimia teille!

    VastaaPoista
  2. Voimia kovasti sinulle lähettelen halien kera ♥ Raskaita elämän vaiheita tuollaiset !

    VastaaPoista
  3. Uusi lukija ilmottautuu. Voimia teille, elämä on luopumista mutta myös onneksi hyviä muistoja.

    VastaaPoista
  4. Kaunis kiitos osanotoista ja ajatuksistanne!
    Tervetuloa myös Anu Kristiina! :)

    VastaaPoista
  5. osanotot teille. teet tärkeätä työtä anoppisi hyväksi..

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kirjoitit! Ajatukset lämmittävät sydäntäni!

Suositut tekstit