Siirry pääsisältöön

Ajatuksia elämästä

Perheessämme on surua. Läheisen ihmisen, ystävän, anopin lähdön aika on tullut. Vaikka surutyötä on tehty pitkään, tuntuu se aina raskaalta ja lopulliselta. Monet jäähyväiset, monet posken silitykset ja hyvän yön sanomiset, lähtöä ei voi ennustaa, sitä täytyy nyt vain odottaa. Minulle nämä päivät ovat olleet raskaita, omalla tavallaan.  Olen kulkenut hänen rinnallaan melkein 20 vuotta ja etenkin viimeiset 10 vuotta. Toiset puhuvat lapsistaan, minä anopista. Hän on ollut perheenjäsen, lähellä. Roolit muuttuivat vuosien varrella, minusta tuli se aikuinen, hoitaja ja huolenkantaja. Milloin oli kysymys tavaran etsimisestä tai sydämen rytmistä, milloin vesimittarin lukemisesta, milloin Kelan hakemusten täyttämisestä tai vain pahasta mielestä ja ikävästä... aina apuun riennettiin.
En ole elämälle katkera, vaikka jokainen päivä ei ole ollut ruusuinen. Matkan varrelle on mahtunut myös niitä vaikeita hetkiä, niitäkin kun ei jaksanut pyytää apua edes itselle. Silti elämä on opettanut meille kaikille tasa-arvoa, välittämistä, toisen ihmisen kunnioittamista ja anteeksi antoa.
Toivon, että hän pääsisi pian toivomaansa kotiin.

Viime päivät ovat olleet sekavia, välillä kotona, välillä sairaalassa. Kotona en oikein jaksa keskittyä mihinkään, kun pysähtyy tulee paha mieli. Olen siivonnut, pyyhkinyt, puunannut, raivannut... ehkä se on minun tapani tehdä surutyötä ja luopumista.
Laitoin mukaan myös kesän kuvia, myös iloisemmista hetkistä...

Kesän myrskyjä pihamaalta...













Callen ja mummun kamari...


Tämän pupun olen saanut joskus entiseltä työkaveriltani "pipipupuksi," kun lähdin leikkaukseen. Se tuo lohtua meille tähänkin tilanteeseen.



Kodinhoitohuoneesta pakastin lähti terassille ja tilalle tuli paljon nätimpi hyllykkö...





Sydämin, Anne

Kommentit

  1. Mervi7. heinäkuuta 2013 klo 22.51

    Voi ikävä kuulla. Osanottoni suureen suruunne. En osaa tähän oikein muuta nyt sanoa, läheisen poismeno on aina niin järkyttävä tilanne. Vaikka se olisi ollut tiedossakin että saattaa käydä lähiaikoina ja luopumista olisi ikään kuin jo tehty. Voimia teille!

    VastaaPoista
  2. Riitta8. heinäkuuta 2013 klo 9.25

    Voimia kovasti sinulle lähettelen halien kera ♥ Raskaita elämän vaiheita tuollaiset !

    VastaaPoista
  3. Hannele Ruusukummusta8. heinäkuuta 2013 klo 9.25

    Voimia teille♥

    VastaaPoista
  4. Unknown8. heinäkuuta 2013 klo 9.55

    Jaksamisia teille <3

    VastaaPoista
  5. Unknown10. heinäkuuta 2013 klo 13.42

    Uusi lukija ilmottautuu. Voimia teille, elämä on luopumista mutta myös onneksi hyviä muistoja.

    VastaaPoista
  6. Villaemmassa11. heinäkuuta 2013 klo 22.28

    Kaunis kiitos osanotoista ja ajatuksistanne!
    Tervetuloa myös Anu Kristiina! :)

    VastaaPoista
  7. Carita17. heinäkuuta 2013 klo 22.50

    osanotot teille. teet tärkeätä työtä anoppisi hyväksi..

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kirjoitit! Ajatukset lämmittävät sydäntäni!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäkuulumisia Villa Emmasta

Hei Ihanuudet pitkästä aikaa! Kesä on jo pitkällä heinäkuun puolella. Kuvia on tullut otettua, mutta sinne on suurin osa uppoutunut pilven uumeniin. Nyt on tullut taas tarve puhua pälpättää ja avata sanainen arkku meidän kesästä. Ja vähän muustakin. Kuten huomaatte, olen palannut taas kirjoittamaan tänne vanhaan blogiin. Minun oli pakko myöntää, etten vaan osannut olla niin monimutkainen ja kauniit kuvani olivat aina väärän kokoisia tai muuten epäsopivia toisen blogin alustaan. Ja sehän ei minulle passaa. Ei. Ei. Kun tulee asiaa, se on sanottava heti, eikä viidestoista päivä. Kyllä jämpti on näin. Eli vanhassa vara parempi ja tämän blogin kanssahan ne tunnetaan toisemme jo liki 10 vuoden ajalta. Joskus sitä vaan hairahtuu kokeilemaan uudistuksia ja luulee, että joku muu on parempi. Meidän kesään on kuulunut paljon vieraita. Niin meren toiselta puolen kuin kotimaastakin.  Kaikkia on ollut ihana nähdä ja toisten kanssa on saanut viettää enemmänkin aikaa yökyläilyjen...
Lähetä kommentti
Read more »

Jouluisia tunnelmia Koulun kahvista ja Kiposta

 Muistatteko, kun kesällä kerroin tästä ihastuttavasta paikasta?  Koulun Kahvista ja Kiposta, Haapajärvellä. Kahviin ja Kippoonkin puhaltaa muutoksen tuulet ja Joulutavarat odottavat löytäjäänsä. Koulun Kahvin ja Kipon kivijalkaputiikista löytyy nyt maan mainioita Joulun odotustarjouksia! Samalla kannattaa kurkistaa myös heidän nettiputiikkiinsa. Yli 50e ostokset saa ilman postituskuluja!  (Muistathan, että tilauksen voi tehdä vaikka ystävän kanssa yhdessä.) Suosittelen lämpimästi tekemään ystävän tai perheen kanssa Joulunodotusretken käymällä tässä ihastuttavassa paikassa. Koulun tontut siellä jo teitä odottavatkin! Minun "ostoskassiini" tarttui mm. tällaisia ihanuuksia... Uusi valkoinen kahvikannu vaaleanpunaisen kaveriksi... Ja oi ja voi, miten kaunista! Tämä suloinen metsäneläin pääsi somistamaan Callen kamarin pöytää. Nyt ollaan ihan kuin satumetsässä. Koulun Kahvi ja Kippo lahjoitti blogiarvontaa varten Hou...
87 kommenttia
Read more »

Hetki vielä kesästä - Venetsialaistunnelmia terassilta

Palataan vielä hetkiseksi loppukesän tunnelmiin.  Elokuun viimeinen viikonloppu oli Ihanan lämmin ja kesänmakuinen, vielä hetken.  Sai laittaa pitkästä aikaa terassit nätiksi ja tunnelmallisiksi.  Sisältä kannoin isot lyhdyt tunnelmaa tuomaan.  Uunin päältä Mariskoolit pääsivät kaiteelle kynttiläsomisteiksi.  Tänä kesänä terassi jäi käsittelemättä, mutta se ei menoa ole haitannut. Oikeastaan olen vähän toivonutkin, että aurinko kuluttaisi punaisuutta pois.  Muutama kesä sitten ostettu paviljonki on kyllä  ollut meidän lempipaikka. Tänä kesänä siellä on jopa nukuttu yksi yökin.  Sisältä kannoin taljat tuolien päälle ja syksyiset kukat asettelin ryhmäksi. Kesän muratti pääsi vielä kaveriksi.  Kuvasta hoksasin, että näyttää tuo kaktuskin olevan vielä ulkona. Täytyykin hakea se sisälle, jos ei ole jo paleltunut.  Keväällä kokeiltiin jättää jouluvalot/kausivalot terassin kehikkoon ja olihan ne upeat nyt pimenevässä illassa.  Pienillä ide...
Lähetä kommentti
Read more »