Ystävien muistolle

Luulin, ettei enää ollut toivoa.
Yksinäisen liekin annoin sammua.

Tyhjät lupaukset heitin menemään. 
Joutivat jo mennä.
Hiivuin pimeään.

Osannut en enää luottaa hyvyyteen.
Vaivuin surun meren kylmään syvyyteen.

Sieltä omin voimin ei voi palata.
Tarvinnut ei enää mitään salata. 

Ihmeellinen valo!
Saavuit pimeyteen.
Nostit murheen maasta
suruun vajonneen.

Enkeleitä yöhön sinä lähetit.
Surun nujertaman aamun yllätit.

Hento toivon liekki taas on syttynyt.
Kaiken halki kannoit.
Ymmärrän sen nyt.

-Anna-Mari Kaskinen / Kynttilän lämpöä-



Niin monta kertaa tulee kaipaus, ikävä ja itku.
Kauniita ajatuksia edesmenneille ystäville.

Kommentit

Suositut tekstit