Lämpöisiä ajatuksia Äitienpäivään!

Tänään on Äitienpäivä, jonka vietämme siskoni perheen luona kahvitellen.
Jostain syystä äitienpäiväkään ei tunnu enää samalta kuin lapsena. Siinä oli jotain satumaista hohtoa ja jännitystä, nyt se on melkein vaan tavallinen päivä muiden joukossa. Harmillista.

Bongasin Facebookista ihanat sivut https://www.facebook.com/Patinaputiikki?hc_location=stream
mikä on ehdottomasti tutustumisen arvoinen sivu!
Löysin monenlaisia ihania aarteita, hoksaten samalla että myös meillä mieheni kotipaikalla on monenlaista aarretta, kun vain menisi penkomaan. :)
Tosin voisin kuvitella, että minulle sanotaan, että ei tänne enää mitään mahdu, mutta jos laittaisi näitä uudempia kiertoon ja ja...

Mutta, Patinaputiikin sivuilta löysin ihastuttavan kuvan vanhasta lettupannusta ja samalla muistin, että vuosia sitten, jos edesmenneellä mummullani oli samanlainen. :) Ah, sitä mummua minulla on usein kaipaus. Harmillista, että olin vain 7-vuotias hänen nukkuessaan pois melko nuorena.

(kuva lainattu https://www.facebook.com/Patinaputiikki?hc_location=stream )

Toisesta mummustani muistan montakin hauskaa tapausta. Hän sai elää 86-vuotiaaksi. Mummulla oli suuret silmät, joilla hän ihmetteli maailman menoa ja miten meilläkin oli ajokortit ja kuinka osasimme ajaa autolla hänen luokseen asti. :) Kerran hän myös kielsi koskemasta minua hänen tekohampaisiinsa. Olin tosin jo iso tyttö silloin, enkä ollut ajatellutkaan koskea niihin! :D

Kerran mummu puhutteli minua "joksikin rouvaksi" ja toivotti tervetulleeksi. Joskus muistamattomuus aiheutti hauskojakin kommelluksia.

Joskus olen harmitellut, että en ole koskaan tavannut kumpaakaan pappaani ja toinen mummuni asui kauempana, jo vanhainkodissa. Mutta, onneksi muutama muu sukulainen on korvannut mummun paikkaa. :)

Löysin Anna-Mari Kaskisen runon äidille. 

                                          Sinä joka kannoit minut maailmaan,
                                             lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan.
                                          Sinä joka hiljaa hoidit minua,
                                             silmissäsi ilo, valo hehkuva.
                                         Sinä joka jaoit vuodet nuoruuden,
                                         kuinka ymmärtäisin merkityksen sen?

                                            Yhä vielä jaksat muistaa minua.
                                               Sinua nyt kiitän rakkaudesta.                                                                                           Anna-Mari Kaskinen

Löysin myös toisen runon, mikä on mielestäni myös hyvin kaunis. Äitienpäivänä on tärkeä muistaa myös niitä perheitä, joille lasten tulo äidin syliin ei ole itsestään selvyys. On hienoa, että jokaiselle äidille ja äidiksi haluavalle on järjestetty oma päivä. Me kaikki olemme yhtä tärkeitä!

                                      "Minulla on syli, joka olisi valmis ottamaan 

                               lapsen vastaan, ja kädet jotka janoavat lapsen 
                                käden kosketusta. Mieltäni viiltää kaipaus. 
                                        Tunnen epäonnistuneeni siinä, 
                                       mikä muille on itsestään selvää. 
                   On monia tapoja syntyä. On monia tapoja tulla äidiksi.

                                    Kuuntelen itseäni ja etsin tietäni. 
                                 Rakkaus jota kannan sisälläni on lahja, 
                                                 ja siitä saan voimaa."

                                                Anna-Mari Kaskinen

Kaunista Äitienpäivää kaikille ihanille ihmisille!

toivoopi; Calle Aukustin äitee