Olipa mukava lukea iloisia kommentteja tuohon edelliseen postaukseen. :) Kiitos niistä! Ne lämmittävät aina mieltä, kun joku jaksaa kirjoittaa ja kommentoida. Minulla itsellä kommentointi on jäänyt viime aikoina tosi vähäiseksi, mutta lupaan parantaa tapani ja muistaa myös teitä, ystävät.
Tiedän, tuo näyttää alakuvassa vähän epämääräiseltä, mutta hyvin se näytti maistuvan. ;) Itsehän söin lauantain sienikeiton loppua.
Minä kun nääs olen alkanut laskemaan pisteitä... Olipa mukava, kun opiskelukaverini kertoi aloittavansa vastaavan homman, niin ajattelin... mikäs siinä, aletaanpa yhdessä.
Kysymyshän on siis iänikuisen vanhoista Painonvartijoiden pisteistä. Itse olen joskus muinoin saanut sillä pudotettua, ilman nälkää ja ilman rajoitteita. Itsehän sitä voi sitten säädellä mitä syö ja miten liikkuu... Se on ainoa keino, mikä minulla oikeasti tehoaa... Tai, kyllä sitä nälkä on, ainakin näin aluksi... mistähän se johtuu että en minä muina päivinä ole näin syömistä miettinyt, mutta nyt on koko ajan ruoka mielessä... :D
No, ans kattoo nyt, miten ämmän käy... ;)
Itsehän en puhu mistään laihduttamisesta vaan jälleen kerran elämäntapamuutoksesta ja siitä, että se menisi ihan tuonne päänuppiin asti, että kaikkea ei tarvitse syödä mitä näkee ja lautasella saa olla tyhjääkin tilaa ja ruokaa voi jättää seuraavallekin kerralle ja juusto ei lopu maailmasta, ei ole pakko syödä viimeisiä... eikä juustoa tarvitse siivuta suuhun, kun laittaa ruokaa pöytään... Leipoa voi ilman suureellista syömistäkin, vettä voi juoda vaikkei janottaiskaan ja uloskin voi mennä, kun on hommattu kunnon pelit ja vehkeet...
Tuntuuko tutulta?
Niinpä niin, sellaistahan se tämä elämä on... ainaista soutamista ja huopaamista. No, kuluupahan aika, jos ei muuta.
Tässä vielä pari kuvaa, kun illalla kävin pihalla vähän töllistelemässä.
No, Kätevä Emäntähän loihti sitten eilisistä ruoista maanantaiksi jääkaapin tyhjennysruoan eli paistinpottuja kera sipulin sekä lohet päälle! Ja vähän aromisuolaa ja grillimaustetta, nam!
Tiedän, tuo näyttää alakuvassa vähän epämääräiseltä, mutta hyvin se näytti maistuvan. ;) Itsehän söin lauantain sienikeiton loppua.
Kysymyshän on siis iänikuisen vanhoista Painonvartijoiden pisteistä. Itse olen joskus muinoin saanut sillä pudotettua, ilman nälkää ja ilman rajoitteita. Itsehän sitä voi sitten säädellä mitä syö ja miten liikkuu... Se on ainoa keino, mikä minulla oikeasti tehoaa... Tai, kyllä sitä nälkä on, ainakin näin aluksi... mistähän se johtuu että en minä muina päivinä ole näin syömistä miettinyt, mutta nyt on koko ajan ruoka mielessä... :D
No, ans kattoo nyt, miten ämmän käy... ;)
Itsehän en puhu mistään laihduttamisesta vaan jälleen kerran elämäntapamuutoksesta ja siitä, että se menisi ihan tuonne päänuppiin asti, että kaikkea ei tarvitse syödä mitä näkee ja lautasella saa olla tyhjääkin tilaa ja ruokaa voi jättää seuraavallekin kerralle ja juusto ei lopu maailmasta, ei ole pakko syödä viimeisiä... eikä juustoa tarvitse siivuta suuhun, kun laittaa ruokaa pöytään... Leipoa voi ilman suureellista syömistäkin, vettä voi juoda vaikkei janottaiskaan ja uloskin voi mennä, kun on hommattu kunnon pelit ja vehkeet...
Tuntuuko tutulta?
Niinpä niin, sellaistahan se tämä elämä on... ainaista soutamista ja huopaamista. No, kuluupahan aika, jos ei muuta.
Tässä vielä pari kuvaa, kun illalla kävin pihalla vähän töllistelemässä.
Mikäs se siellä tiirailee?
Reipasta alkanutta viikkoa!
-Anne-
Meilläki syyään ussein paistinpottuja johon laitetaan kaikki mahollinen "solokku" mitä jääkaapiin on jäänyt ja hyvin on maistunut!
VastaaPoistaKomiat oli kuutamokuvat :)
Kiitos! Juu, paistinpotut on vaan hyviä!
PoistaKauniita kuvia! :)
VastaaPoistaPaistetut potut on niin hyviä ja siittä just hyvä ko voi tunkee joukkoon vaikka ja mitä kaapista löytyvää. :) Joskus vuonna nakki kokkeilin painonvartijoitten pisteitä, ei käy, ei onnistu, en pysty keskittyyn. Mut nyt löysin kiloklubin, ihan mahtava paikka! :)