Siirry pääsisältöön

Minä-kuvia

Tänään on jo parempi päivä ja päätin kerrankin räpsiä vähän itsestänikin kuvia. Ihan vaan sen vuoksi, että kun olen aina sitä inhonnut, niin yritän opetella siitä tykkäämään... Ja ehkä sen kautta näkisin itseäni ja tätä vartaloani taas vähän eri valosta.

Se mikä huipuinta, on että ruoka ei ole maistunut muutamaan päivään, niin päätin kokeilla tätä saamaani läninkiä... Viime viikollahan tämä jäi olkapäistä kiinni ja olin kuin makkarankuoressa. 

Eihän se nyt tänäänkään solahtanut päälle, mutta huomattavasti paremmin kylläkin!


Ja tällaiseen kesäpäivään sopiva joka tapauksessa. Saahan sitä naisella muotoja olla... vai miten se meni? :D

Minä tykkäisin todella paljon pitää mekkoja, mutta olen mielestäni ollut niihin aina liian iso, pursuava ja milloin mitäkin. Kaikeksi onneksi huomasin tänään, että toisessa polvitaipeessani on suonikohju... tai ainakin sellaiselta se hyvin vahvasti minulta näyttää... Ja minä kun olen aina ajatellut, että eihän ne mulle tuu... Huoh! Se vähän latisti tätä naiseutta, mutta näillä mennään!


Ja sokerina pohjalla... Näinkin voi joskus kuvatessa käydä! :D



Kävin tänään aivan huipussa paikassa... Koulun Kahvissa ja Kipossa! 
Siitä laaja postaus seuraavaksi.

Aurinkoista iltaa, Ihanaiset ja Kaikenkokoiset Naiset!

-Anne-



Kommentit

  1. kuule miulle tuli ekat suonikohjut jo esikon raskausaikaan. voin kertoo, että 19 vuotiaan mielelle ei tehny nannaa. sit aattelin, että onhan se eräänlainen matkamuisto sekin. ei haittaa miuta pätkääkään, eikä luoja kiitos oo häirinny ketään muutakaan.

    naisessa pittää olla jostain mistä kiinni pittää. pääasia kuitennii on, että itellään on hyvä olla.
    just kirjotin viime viikollapostauksen aiheesta ylipaino. kävitkö lukemassa? en nyt muista kommentoitko. siellä on joka tapauksessa miun mietelmiä asiasta vaikka en ole juttua ite kirjottanutkaan.
    mie oon just semmonen väliinputoaja niinko siinä tekstissä mainittiin. pitäs olla joko hitokseen isompi, tahi sit aina sen viis-kymmenen kiloa hoikempi, että ei lekurit naamaansa naputtas tai kattos kulmiensa alta, että no...kyllähän tosta vois vähä ottaa.. :D hehe..

    tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ainii ja hyviä kuvia on. oikeen semmosia siun olosia. ja nyt täytyy kyllä sanoa, jotta oot paljon hoikempi mitä oot jutujen puitteissa antanu ymmärtää. elä ressaa..männöö mieli pilalle niinko mummo aina sanoo :D

      Poista
    2. Kiitos huipusta kommentista!!
      Sait minut ihan hymyilemään. Ehkä se onkin juurikin niin, että minun täytyy ottaa itselle kuvia, että ymmärrän etten ole enää niin iso, kuin olen joskus ollut. Vaikka kiloja on vieläkin puntarin mukaan hirveästi niin peilikuva näyttää silti kuitenkin etten minä nyt NIIIIN iso sentään ole. :DD
      Ehkä tämä on sellainen itsensä kamppailemisjuttu, että kun on aina ollut jollain lailla iso, niin ei pysty näkemään omaa hoikistumistaan, vaikka toiset kuinka niin väittää. Vaikka tänään täytyi sanoa, että tänään minä sen näin. :)

      Poista
  2. Kiva kun kuvasit itseäsi :) Muotoja saa ja pitää olla! Kivaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana! :) Itsensä kuvaaminen on vaan vähän vaikeaa. :) Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  3. Hyvälle näyttää Anne, samaa mieltä muodoista, niitä pitää olla!!!

    VastaaPoista
  4. Kaunis, naisellinen, ja ennenkaikkea rohkea nainen siellä! :-) Minä en tykkää itse olla kuvissa yhtään, vaikka toisaalta muodoistani tykkäänkin :-) Pitäisi kai itsekin harjoitella :'-D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kirjoitit! Ajatukset lämmittävät sydäntäni!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäkuulumisia Villa Emmasta

Hei Ihanuudet pitkästä aikaa! Kesä on jo pitkällä heinäkuun puolella. Kuvia on tullut otettua, mutta sinne on suurin osa uppoutunut pilven uumeniin. Nyt on tullut taas tarve puhua pälpättää ja avata sanainen arkku meidän kesästä. Ja vähän muustakin. Kuten huomaatte, olen palannut taas kirjoittamaan tänne vanhaan blogiin. Minun oli pakko myöntää, etten vaan osannut olla niin monimutkainen ja kauniit kuvani olivat aina väärän kokoisia tai muuten epäsopivia toisen blogin alustaan. Ja sehän ei minulle passaa. Ei. Ei. Kun tulee asiaa, se on sanottava heti, eikä viidestoista päivä. Kyllä jämpti on näin. Eli vanhassa vara parempi ja tämän blogin kanssahan ne tunnetaan toisemme jo liki 10 vuoden ajalta. Joskus sitä vaan hairahtuu kokeilemaan uudistuksia ja luulee, että joku muu on parempi. Meidän kesään on kuulunut paljon vieraita. Niin meren toiselta puolen kuin kotimaastakin.  Kaikkia on ollut ihana nähdä ja toisten kanssa on saanut viettää enemmänkin aikaa yökyläilyjen...

Jouluisia tunnelmia Koulun kahvista ja Kiposta

 Muistatteko, kun kesällä kerroin tästä ihastuttavasta paikasta?  Koulun Kahvista ja Kiposta, Haapajärvellä. Kahviin ja Kippoonkin puhaltaa muutoksen tuulet ja Joulutavarat odottavat löytäjäänsä. Koulun Kahvin ja Kipon kivijalkaputiikista löytyy nyt maan mainioita Joulun odotustarjouksia! Samalla kannattaa kurkistaa myös heidän nettiputiikkiinsa. Yli 50e ostokset saa ilman postituskuluja!  (Muistathan, että tilauksen voi tehdä vaikka ystävän kanssa yhdessä.) Suosittelen lämpimästi tekemään ystävän tai perheen kanssa Joulunodotusretken käymällä tässä ihastuttavassa paikassa. Koulun tontut siellä jo teitä odottavatkin! Minun "ostoskassiini" tarttui mm. tällaisia ihanuuksia... Uusi valkoinen kahvikannu vaaleanpunaisen kaveriksi... Ja oi ja voi, miten kaunista! Tämä suloinen metsäneläin pääsi somistamaan Callen kamarin pöytää. Nyt ollaan ihan kuin satumetsässä. Koulun Kahvi ja Kippo lahjoitti blogiarvontaa varten Hou...

Hetki vielä kesästä - Venetsialaistunnelmia terassilta

Palataan vielä hetkiseksi loppukesän tunnelmiin.  Elokuun viimeinen viikonloppu oli Ihanan lämmin ja kesänmakuinen, vielä hetken.  Sai laittaa pitkästä aikaa terassit nätiksi ja tunnelmallisiksi.  Sisältä kannoin isot lyhdyt tunnelmaa tuomaan.  Uunin päältä Mariskoolit pääsivät kaiteelle kynttiläsomisteiksi.  Tänä kesänä terassi jäi käsittelemättä, mutta se ei menoa ole haitannut. Oikeastaan olen vähän toivonutkin, että aurinko kuluttaisi punaisuutta pois.  Muutama kesä sitten ostettu paviljonki on kyllä  ollut meidän lempipaikka. Tänä kesänä siellä on jopa nukuttu yksi yökin.  Sisältä kannoin taljat tuolien päälle ja syksyiset kukat asettelin ryhmäksi. Kesän muratti pääsi vielä kaveriksi.  Kuvasta hoksasin, että näyttää tuo kaktuskin olevan vielä ulkona. Täytyykin hakea se sisälle, jos ei ole jo paleltunut.  Keväällä kokeiltiin jättää jouluvalot/kausivalot terassin kehikkoon ja olihan ne upeat nyt pimenevässä illassa.  Pienillä ide...