Kannanottoja...

Täällä on laitettu syysilmettä vähän hiuksiinkin. 
Näytänpä tässä kuvassa kalvakalta ja väsähtäneeltä... :D
No, tarkoituksena olikin vain kuvata hiusmallia ja uutta väriraitaa. Muistanette, että minulla on hiusten kasvatus menossa ja hyvinhän tuo näkyy kasvaneen. Saa jo mukavasti eri lailla kiinnikin, vaikka tästä kuvasta sitä ei oikein näekään.


Kampaajalla istuessani mietin tämän päivän blogikirjoitusta...
Silmäni luppasivat, halusin nauttia ansaitusta hetkestä ja hemmottelusta.

Päätin laittaa aiheeksi kannanoton aiheesta "nuori kampaaja."
Mietin, miten koulussa opetetaan nuorille kampaajan aluille asiakaspalvelua. 
Kerrotaanko, että sinulle tärkeät asiat eivät välttämättä kiinnosta asiakasta? 
Kerrotaanko, että ainakin naisasiakkaat haluavat yleensä hetken olevan rauhallinen ja hemmotteleva?
Kerrotaanko, että päänhieronta ja hellävarainen käsittely on tärkeää ja iso osa hoitoa?

Kerrotaanko myös, että jos asiakas näyttää väsyneeltä ja on enimmäkseen hiljaa, annetaan hänelle siihen mahdollisuus. Asiakkaalla saattaa olla jotain omaa mielenpäällään tai hän haluaa vain OLLA. Voit keskustella yleisistä asioista yleisellä tasolla. 
Asiakasta ei välttämättä kiinnosta ketä muita asiakkaita käy ja millaisia tuotteita heille käytetään. Asiakas ei myöskään välttämättä ole kiinnostunut työkavereidesi ongelmista tai sairauksistaan saatikka siitä, missä he ovat tällä hetkellä. Ja sitä paitsi, eikö kampaajillakin ole vaitiolovelvollisuus?

Asiakas ei välttämättä myöskään halua tietää puuttuuko asunnostasi jokin olennainen osa tai millä tavalla eläin on saanut matokuurinsa ja kenelle kaikille muille matokuureja on annettu.

Ja jos mahdollista, asiakaspalvelijan kannattaisi opetella "sivistynyt kielenkäyttö" ja puhetapa. Asiakkaina on monenikäisiä ihmisiä. Myöskään toisista yrityksistä, heidän hinnoistaan tai palveluistaan ei ole kohteliasta juoruta, jos asiakas ei ole erityisen tuttu.

Nuori kampaajani oli ihanan elämäniloinen, pursuava ja puhetta pulputtava nainen. Hän teki työnsä hyvin, tiesi tuotteista, mainosti ja markkinoi. Osasi varsinaisen kampaajan työnsä hyvin, jos ei pientä kovakouraista käsittelyä päänkuivauksessa lasketa.

Hänestä tulee varmasti vielä hyvä yrittäjä, hyvä asiakaspalvelija ja hieno ihminen! Mutta,... nämä edellä mainitut asiat hänen täytyisi kohdata uudelleen. Miettiä, mitä kaikkea sylki suuhun tuo. Vaikka on kova puhumaan, kaikkea ei tarvitse kertoa. Ei etenkään omasta elämästä. :)

Nyt minua kiinnostaisikin kovasti, jos tämän lukisi joku kampaaja tai kampaajaksi opiskeleva tai muuten alalla oleva asiakaspalvelija. 

Ohjataanko nuoria koulussa asiakkaan kohtaamiseen ja millä tavalla?
Kerrotaanko, että asiakkaana voi olla myös kehitysvammaisia, masentuneita ja sairaita ihmisiä?
Itse en kuulu mihinkään noista mainitsemistani, mutta toivoisin että nuoret olisivat sitoutuneita työhönsä. Muistaisivat muutamia tärkeitä asioita, ihan kuin missä ammatissa tahansa.

Kannanottoterveisin, Anne




Kommentit

  1. Ei tarvitse olla nuori, että mainitsemiisi asioihin sortuu.Pitäjästä löytyy myös vanhempi ja kokeneempi parturi, joka uuvuttaa asiakkaat minä itse jutuilla, ja loputtomilla kertomuksilla hänen erinomaisesta perheestään. Suoltamista joutuu kuuntelemaan koko kampaamo kauneushoitola, vaikka aikaa ei olisi hänelle varannutkaan. Työkaverit varmaankin uupuu myös kuuntelemisesta.Onneksi asiakkailla on valinnanvapaus, kun kokee kyllästyvänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllähän näitä asiakaspalvelijoita on monenlaisia. Ehkä he eivät itse huomaa sitä, eivätkä kuitenkaan tarkoita pahaa. Niinkuin ei tämä minun tapauskaan. Mutta, onhan se tosi että siihen henkilökohtaiseen palvelemiseen ja asiakkaan huomioimiseen kannattaisi satsata. :) Minun esimerkkitapaus ei ollut omalta kylältämme.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kirjoitit! Ajatukset lämmittävät sydäntäni!

Suositut tekstit