Siirry pääsisältöön

Calle A. 5 v

Meillä on juhlittu tänään meidän Silmäterää, isän ja äidin Mussukkaa, Köpsyä, Bonanzaa, Marttia, Äitin kultaa, Nöpsyä, KalaKallea oikealta nimeltään Calle Aukustia. Meidän aatelista; Carl Aukustia :)



Niin ihanaa ystävää, ettei toista ole. Callehan on meille perheenjäsen, ei kissa paitsi joskus. :) Silloin kun Calle ei ymmärrä tai halua ymmärtää, mutta ymmärrystähän tältä kaverilta ei puutu. Luonteenpiirteitä löytyy lähes yhtä paljon kuin ihmisellä, syli ja äitee on ihan yhtä tärkeitä, välillä äiteelle osoitetaan mieltä ja mennään juoruamaan isälle. Jos ei saa tahtoa periksi, niin korotetaan ääntä. Ja huomiotakin osataan ottaa tarpeen tullen.





Callen kanssa yhteistyössä vaihdettiin petivaatteet ja laitettiin makuuhuonetta vähän uuteen uskoon, mutta siitä toisena päivänä lisää.



Meillähän on aina kovat kinkerit, kun Calle täyttää vuosia. Yksi mummu on joukosta poissa, mutta hän elää muistoissamme ja muistelimmekin häntä tänään Callen kanssa. Tällä kertaa ihmisserkut eivät päässeet paikalle, mutta Callehan tarjoaa kahvia toisenakin päivänä, kun vain herkkuja on tiedossa.









Mummu oli tehnyt Callelle yllätyslahjaksi pari neulottua "puseroa," joita kokeiltiin. Hihat vähän aiheuttivat ihmetystä ja Calle nosteli etutassujaan kävellessä. :)
Katsotaan sitten talvella jos joskus pihalle laitetaan paita päälle. ;)
Ihanat olivat!
Ja olihan siellä tietysti niitä hyviä herkkumurojakin, mitkä olivat mieluisimpia.



Iskä puhui, että ensi vuonna menen eskariin... olen siis vielä vuoden kotosalla ja nautin! ;)

Ihanata iltaa ja kiitos lahjoista!

-Calle A.-

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kirjoitit! Ajatukset lämmittävät sydäntäni!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäkuulumisia Villa Emmasta

Hei Ihanuudet pitkästä aikaa! Kesä on jo pitkällä heinäkuun puolella. Kuvia on tullut otettua, mutta sinne on suurin osa uppoutunut pilven uumeniin. Nyt on tullut taas tarve puhua pälpättää ja avata sanainen arkku meidän kesästä. Ja vähän muustakin. Kuten huomaatte, olen palannut taas kirjoittamaan tänne vanhaan blogiin. Minun oli pakko myöntää, etten vaan osannut olla niin monimutkainen ja kauniit kuvani olivat aina väärän kokoisia tai muuten epäsopivia toisen blogin alustaan. Ja sehän ei minulle passaa. Ei. Ei. Kun tulee asiaa, se on sanottava heti, eikä viidestoista päivä. Kyllä jämpti on näin. Eli vanhassa vara parempi ja tämän blogin kanssahan ne tunnetaan toisemme jo liki 10 vuoden ajalta. Joskus sitä vaan hairahtuu kokeilemaan uudistuksia ja luulee, että joku muu on parempi. Meidän kesään on kuulunut paljon vieraita. Niin meren toiselta puolen kuin kotimaastakin.  Kaikkia on ollut ihana nähdä ja toisten kanssa on saanut viettää enemmänkin aikaa yökyläilyjen...

Jouluisia tunnelmia Koulun kahvista ja Kiposta

 Muistatteko, kun kesällä kerroin tästä ihastuttavasta paikasta?  Koulun Kahvista ja Kiposta, Haapajärvellä. Kahviin ja Kippoonkin puhaltaa muutoksen tuulet ja Joulutavarat odottavat löytäjäänsä. Koulun Kahvin ja Kipon kivijalkaputiikista löytyy nyt maan mainioita Joulun odotustarjouksia! Samalla kannattaa kurkistaa myös heidän nettiputiikkiinsa. Yli 50e ostokset saa ilman postituskuluja!  (Muistathan, että tilauksen voi tehdä vaikka ystävän kanssa yhdessä.) Suosittelen lämpimästi tekemään ystävän tai perheen kanssa Joulunodotusretken käymällä tässä ihastuttavassa paikassa. Koulun tontut siellä jo teitä odottavatkin! Minun "ostoskassiini" tarttui mm. tällaisia ihanuuksia... Uusi valkoinen kahvikannu vaaleanpunaisen kaveriksi... Ja oi ja voi, miten kaunista! Tämä suloinen metsäneläin pääsi somistamaan Callen kamarin pöytää. Nyt ollaan ihan kuin satumetsässä. Koulun Kahvi ja Kippo lahjoitti blogiarvontaa varten Hou...

Hetki vielä kesästä - Venetsialaistunnelmia terassilta

Palataan vielä hetkiseksi loppukesän tunnelmiin.  Elokuun viimeinen viikonloppu oli Ihanan lämmin ja kesänmakuinen, vielä hetken.  Sai laittaa pitkästä aikaa terassit nätiksi ja tunnelmallisiksi.  Sisältä kannoin isot lyhdyt tunnelmaa tuomaan.  Uunin päältä Mariskoolit pääsivät kaiteelle kynttiläsomisteiksi.  Tänä kesänä terassi jäi käsittelemättä, mutta se ei menoa ole haitannut. Oikeastaan olen vähän toivonutkin, että aurinko kuluttaisi punaisuutta pois.  Muutama kesä sitten ostettu paviljonki on kyllä  ollut meidän lempipaikka. Tänä kesänä siellä on jopa nukuttu yksi yökin.  Sisältä kannoin taljat tuolien päälle ja syksyiset kukat asettelin ryhmäksi. Kesän muratti pääsi vielä kaveriksi.  Kuvasta hoksasin, että näyttää tuo kaktuskin olevan vielä ulkona. Täytyykin hakea se sisälle, jos ei ole jo paleltunut.  Keväällä kokeiltiin jättää jouluvalot/kausivalot terassin kehikkoon ja olihan ne upeat nyt pimenevässä illassa.  Pienillä ide...