Minä ja Mauri

No, voe mahoton! Kun on paljon tekstiä kahdessa edellisessä postauksessa! Ja on ollu sana tiukassa, kun on noin tiuhaan pitänyt kirjottaa. Kiitos Pia ihanista sanoista ja olen tosiaan hyvinkin useasti aikonut alkaa kirjan kirjoittajaksi tai ainakin joksikin kolumnistiksi tai ainakin jonkunlaiseksi sanansaattajaksi. En vain ole löytänyt vielä sopivaa kanavaa, mutta täälläkinhän tuo näyttää onnistuvan. Pitäiskö sanoa ystäväni sanoin, kuten hän sanoi itsestään: "Tulee paljon puhetta, mutta vähän asiaa..." 

Näkyy olevan, että pienen pienillä Lumian näppäimillä näpyteltynä, sana irtoaa paremmin kuin tämmöisellä isommalla selkokielisellä näppäilyllä.  Oon tässä miettinyt, että niin piti iso asia nostaa tuostakin hammasjutusta. Oikeesti vähän ärsyttää, kun ei olekaan niin kipiä ja pystyn syömään kaikkea melkein niinkuin ennenkin. Ei vaiskaan, kyllä olen toooosi onnellinen, kun kipua ei ole. Ja kyllähän mää oisin kärttynen sitten, mutta onneksi mua on nyt suotu tällaisella ihan pienellä jomotuksella. Paitsi, että aamulla herättyäni tunsin oloni possuksi ja pelkäsin mennä peilin eteen. No, eihän siellä mitään kummempaa näkynyt ja turvotuskin on enemmän niinkö sisälläpäin.

Mutta, sitten siihen Mauri-aiheeseen. Minähän oon ollut hirmu terävänä tänä vuonna joululahjojen suhteen ja kaikenlaista on tullut bongattua matkan varrelta, itelle ja muille. Tänä vuonna olen antanut huomiota myös käsityöläisille ja katsokaapa, mitä ihanaa meille on nyt kotiutunut! 

Ensin me vähän ihmeteltiin...

Sitten vähän tassuteltiin...

Ja tässä me ollaan! Pari Mauria ja norsu!

Toinen Mauri jää meille ja toiselle on jo löydetty koti, samoin norsu pääsee pieniin kätösiin.

Pitihän meidän sitten ottaa vielä kaverikuvatkin! 

Ja olihan mulla toinenkin paketti! Katsokaapas tätä, ei voi kauniimpaa kännykkäpussukkaa olla. Tai kyllähän täällä voi pitää mitä vaan. Kiitos Merville välityksestä! Tämä on aivan ihana ja koulullakin tuli kehuja ja kommentteja!  

Tämä on AIVAN IHANA! 

Mun vaan tekkee mieli koko ajan hypistellä sitä, puhelimesta ei niinkään... Mietin tässä muuten yks päivä, että haluaisin jonkun kivan soittarin puhelimeen (mulla vaan vakiot), mutta sitten mietin, että eihän mulle soita ku tosi harvoin joku, niin ei sitä sitten kuulis... että olkoot. :D

Tämän illan oon rötvistelly sohvalla, no sain sentään raivattua vaatekaappia (oli pakko) että sai puhtaita sinne... meni varmaan 10min... huoh! Miksihän sitä pittää aina jättää hommat levälleen, kun niissä muka mennee niin kauan...

Juups ja samalla ehdin katsoa vaatekaappia, että siellähän nököttää niin komia läninki Cheekin keikkaa varten, että EI TARTTE LÄHTEE OSTOKSILLE...  Tänään kävin kolmessa kaupassa kiertämässä, ostin hiuskoristeen ja vähän helyjä... ja onhan mulla se komia karvakaulus!

Se on nyt yksi elämäni kohokohdista, huomannette varmaan! ;)

Ihanata iltaa tuulesta huolimatta! Keittäkää paljon lämmintä kaakaota ja naattikaa!

-Minä ja Mauri-